Eläinpelastusyksikkö karsi toimintaansa – Korkeasaaren Villieläinsairaalaan loukkaantuneita eläimiä on kuljettanut nyt jopa poliisi

Korkeasaaren Villieläinsairaalassa ei ole toistaiseksi juuri näkynyt se, että Helsingin pelastuslaitoksen eläinpelastusyksikkö rajasi toimintaansa huhtikuusta alkaen, eikä enää kuljeta loukkaantuneita pieneläimiä, kuten siilejä ja oravia hoitoon. Pelastuslaitos kertoi Helsingin Uutisissa joulukuussa, että sen resurssit eivät enää riitä vastaamaan kasvavaan kysyntään ja kansalaisten puhelutulvaan luonnoneläimistä.

– Tällä hetkellä ei vaikuta siltä, että eläinten määrässä olisi erityistä muutosta huhtikuun jälkeen. Muutenkin potilasmäärät meillä vaihtelevat ja esimerkiksi kesällä tuodaan enemmän eläimiä hoitoon, sanoo eläinlääkäri Sanna Sainmaa Villieläinsairaalasta.

Loukkaantuneet siilit, oravat ja linnut jäämässä ilman hoitoa Helsingissä – Korkeasaaren eläinsairaala huolissaan: "Ihmisen oma toiminta on usein eläimen huonon kunnon syynä"

Tilastojen valossa asiaa voidaan tarkastella tämän vuoden lopussa.

– Eläimiä meille ovat kuljettaneet pk-seudun eläinpelastusyhdistys ja hieman yllättäen myös poliisit, Sainmaa jatkaa.

Yllättäen siksi, että pelastuslaitoksen eläinpelastusyksikkö ei kuitenkaan ole lakannut olemasta, vaan hätäkeskus voi hälyttää sen paikalle, mikäli kyse on pulaan joutuneesta lemmikki- tai tuotantoeläimestä tai villieläimestä, joka aiheuttaa vaaraa tai haittaa ihmisille esimerkiksi liikenteessä.

Myös yksittäiset ihmiset tuovat edelleen varsin paljon eläimiä Villieläinsairaalaan.

Jotta avun tarve voidaan arvioida, sairaala toivoo aina ensin yhteydenottoa puhelimitse.

– Jonkin verran halutaan tuoda esimerkiksi lintujen niin sanottuja maastopoikasia, jotka eivät ole orpoja, tai peuran vasoja.

Mitä jättityömaan meteli voi aiheuttaa Korkeasaaren eläimille? – Villisikojen kohtalo surettaa, Korkeasaaren toimitusjohtaja toppuuttelee huolia

Puhelujen määrä on Sainmaan tuntuman mukaan ollut kasvussa, kun eläinpelastusyksikkö lakkautti oman puhelinpalvelunsa.

– Toisaalta puhelinpalvelumme on ollut kesäisin jo valmiiksi kiireinen, joten kovin paljon emme ole vastattujen puhelujen määrää pystyneet kasvattamaan. Emme siis tiedä paljonko vastaamattomia puheluja on siis jäänyt hoitamatta, Sainmaa selvittää.

Puheluihin vastataan kun eläintenhoidolta ehditään. Ei-kiireellisissä asioissa yhteyttä tulisi ottaa netin kautta.

Villieläinsairaala olisi toivonut pelastuslaitoksen tai jonkin muun viranomaistahon jatkavan puhelinpalvelua, jonne loukkaantuneista eläimistä voi soittaa.

– Ja ennen kaikkea olisimme toivoneet, että olisi löydetty jokin ratkaisu, jossa pelastusyksikkö olisi voinut jatkaa eläinten kiinniotto- ja kuljetuspalvelua, vaikka puhelinpalvelu ei olisikaan jatkanut. Ymmärrämme, että heillä on ollut liian vähän resursseja molempien tehtävien hoitamiseen, Sainmaa sanoo.

Eläinpelastukselle tulevat puhelut kasvoivat 70% – joskus eläintä halutaan "auttaa" myös turhaan: "Luonnon kiertokulku hämärtyy"

Villieläinsairaalassa hoidettavista eläimistä suurin osa on lintuja sekä oravia ja siilejä. Kuntoon tulevat eläimet palautetaan luontoon.

Sen sijaan vieraslajeja, kuten supikoiria tai citykaneja ei hoideta, sillä lain mukaan niitä ei voida palauttaa luontoon. Vieraslajien Villieläinsairaalaan tuodut yksilöt lopetetaan kivuttomasti.

Yllätys helsinkiläisasunnossa: Pyton kiemurteli vessanpytystä

Pohjois-Helsingissä on menossa kettujahti – Näin kapinen eläin yritetään loukuttaa