Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Tutkimus Helsingin korona-avusta valmistui: tämä ryhmä jäi osin heitteille – apuun voisi jatkossa tulla vaikkapa kiertävä kriisibussi

Tulevissa kriiseissä pitää varmistaa, että apu menee perille aiempaa paremmin.

Tietoa, ohjeita ja neuvoja olisi koronaepidemian aikana Helsingissä kaivattu nimenomaan paikallisesti, ilmenee tuoreesta Helsingin yliopiston tutkimuksessa.

Nopeimmaksi tiedonvälitys kanavaksi nousi sosiaalinen media ennen ennen kaupungin virallista viestintää. Tutkijat ehdottavatkin, että sosiaalinen media otetaan osaksi viranomaistoiminnan kriisivalmiutta.

Lähiöiden yhteisöllinen resilienssi -hankkeessa tarkasteltiin yhteisöllistä resilienssiä korona-aikana Helsingissä, eli kansalaisten ja heidän yhteisöjensä parissa syntyneitä auttamis- ja tukitoimia.

Paikallisten olojen ja tarpeiden huono huomioiminen pandemian aikana sai tutkimukseen osallistuneilta eniten kritiikkiä.

Helsingissä on jo kouluja, joissa vieraskielisiä on liki 60 % oppilaista, pienimmät osuudet alle 5 % – "Se ikkuna, että voidaan tähän kehitykseen puuttua, alkaa sulkeutua"

Lisäksi kansalaisten toimintavalmiudet pitäisi tunnistaa eri yhteisöissä kuten taloyhtiöissä, someryhmissä ja yhdistyksissä. Maahan muuttaneessa väestössä uskonnolliset yhteisöt ja viranomaistietoa tulkkaavat avainhenkilöt olivat tärkeitä tekijöitä kriisiviestinnän onnistumiselle.

– Kirkon, yritysten ja järjestöjen oli helpompi tulla mukaan, koska kaupunki määritteli selkeän tarpeen ja uskalsi sanoa, että emme selviä yksin. Palvelu rakennettiin kahdessa viikossa ilman, että ihmiset tapasivat kasvokkain. Kriisi kuitenkin osoitti, että kaupungilla on parantamista siinä, miten osataan toimia paikallisten vapaaehtoisryhmien kanssa, sanoo tiedotteessa Helsinki-apua Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtajana johtanut Tommi Laitio.

Helsinki-apu oli Helsingin kaupungin ja Helsingin evankelisluterilaisen seurakuntayhtymän organisoima palvelu yli 70-vuotiaille helsinkiläisille. Siinä kaikille yli 70-vuotiaille soitettiin tarjoten asiointi- ja keskusteluapua. Henkisessä tuessa kuitenkin osin epäonnistuttiin.

– Kanssatutkimusmenetelmällä haastattelemamme iäkkäät ihmiset eivät Helsinki-avusta huolimatta kokeneet saaneensa apua vaan olivat tunteneet pelkoa, yksinäisyyttä ja syrjäyttämistä, kertoo tiedotteessa yliopistotutkija Pasi Mäenpää.

Helsinki-apu palkittiin – yli 70-vuotiaille helsinkiläisille soitettiin koronakriisissä liki 68 000 puhelua ja jaettiin 3 600 ruokakassia

Asunnottomat, päihteiden käyttäjät ja mielenterveysongelmaiset jäivät osin heitteille palvelupisteiden ja oleskelutilojen sulkemisen takia.

Maahanmuuttajat ja vieraskieliset kokivat kielipulmia, syyllistämistä ja rasismia.

Tutkijoiden mukaan ennestään syrjäisten väestöryhmien leimaamista ja lisäsyrjimistä tulisi välttää viranomaisten kriisiviestinnässä sekä kuuntelemalla heidän kokemuksiaan että kohtelemalla heitä toimijoina eikä pelkkinä kohteina.

– Ihmisten auttamishalua ja kaupunginosien yhteisöllisyyttä on osattava hyödyntää. Asunnottomia voisi tukea vaikka kiertävä kriisibussi, ideoivat ruoka-apua kahdestaan järjestäneet Tuire Ahjolinna ja Tanja Uusitalo.

Yhteistoiminnan alustoja ja viranomaisyhteistyön valmiuksia on kehitetty. Organisaatioiden hierarkkisuus kuitenkin ehkäisee tarvelähtöistä ja eri yhteisöjen ja kaupunkilaisten auttamisvalmiutta hyödyntävää yhteistoimintaa.

– Kun ihminen on hädässä, hän ei ole passiivinen kohde vaan omien uskomustensa mukainen kokija ja toimija. Pohdittavaksi jää, miten ihmisten erilaiset tilanteet huomioidaan ja monenlainen osaaminen saadaan tulevissa kriiseissä ja niihin varautumisessa paremmin käyttöön, Mäenpää sanoo.

Koronaneuvojat saavat jopa 180 kysymystä päivässä – Itiksessä päivystävä Ismail: "Nyt maskia käyttää ehkä 90 prosenttia, aikaisemmin heitä oli paljon vähemmän"

"Kiihdyttää eriytymistä" – Näin tutkija kuvaa vahingollista kierrettä, joka liittyy asuinalueiden leimautumiseen

Tällainen on Helsingin kaduilla kytevä roadman-ilmiö – Mertsi Tamminen, 33, näki itse miten jengiytyminen alkoi 2000-luvun Göteborgissa

Asunnottomana itsekin ollut Markku Leinonen halusi auttaa vähävaraisia – lahjoittajien vyöry aiheutti yrittäjälle yllättävän ongelman: "Kahvia ja leipiä ei haeta riittävästi"

Matalat tulot ja maahanmuuttajatausta lisäävät riskiä sairastua koronaan – yhteyttä ei havaittu lainkaan kantaväestössä, kertoo Helsingin yliopiston tuore tutkimus