Suvilahteen on nyt tunkua: 17000 hengen jättiareena tuli yllättäen kilpailemaan 5000-paikkaisen tapahtumasalin kanssa – "Ei tule missään tapauksessa esitettyyn kohtaan"
2
Event hub -suunnitelmaan kuuluu kaksi hotellia, joista korkeampi voisi olla 16-kerroksinen. Festarikentälle jätetään tilaa. Cederqvist & Jäntti Arkkitehdit
Katso isompi kuvaTapahtumakeskukseen tulisi 400-500 paikan terassi katolle. Karttakuva siitä, miten uudisrakennukset sijoittuisivat. Cederqvist & Jäntti Arkkitehdit
Jääkiekkoa ei paikalla nähdä. Uuden areenan varaushakemus tuli kaavoittajalle yllätyksenä.
Jukka Hämäläinen
Kaupunki kehittää Sörnäisten Suvilahdesta tapahtuma-aluetta vanhojen voimalarakennusten ympärille. Kärkihankkeena on Event Hubin tapahtumakortteli, johon tulisi 3 000 – 5 000 hengen tapahtumasali. Sen yhteyteen rakennettaisiin myös hotelli, ravintoloita ja liikkeitä.
Hyvin pohjustetun Event Hubin projektin nokkamiehenä on ollut näyttelijä Mikko Leppilampi.
Leonkadun, Koksikadun, Vilhonvuorenkadun ja uuden Kaasutehtaankadun rajaaman alueen suunnitteluvaraus on voimassa vuoden 2024 loppuun. Kokonaisuudesta on käyty jo arkkitehtuurikilpailu.
Syyskuussa julkisuuteen putkahti toinenkin projekti. Joukko sijoittajia haluaa rakentaa Suvilahteen 17 000 hengen jättiareenan, josta tulisi Pohjoismaiden suurin.
– Helsinki tarvitsee kansainvälisten viihdekiertueiden ja urheilun suurturnausten vaatimukset täyttävän suurareenan säilyttääkseen kansainvälisen maineensa tapahtumien järjestäjänä, sijoittajaryhmä visioi.
Kaupunki hämmentyi ”puskista” tulleesta varaushakemuksesta, jonka ryhmä jätti ilman mitään ennakkotiedusteluja. Alueen kaavoituksen suunnittelusta vastaavan arkkitehti Pia Kilpisen mukaan sille ei edes ole tilaa Suvilahdessa.
– Se ei tule missään tapauksessa toteutumaan kohtaan, johon sitä on esitetty, ja tuskin muuallekaan Kalasatamaan, hän tyrmää.
– Suvilahteen on jo olemassa alustava tonttivaraus Event Hub -hankkeelle. Alueelle täytyy jättää avointa tilaa isoille festivaaleille ja urheilutapahtumille. Jäähallia on esitetty juuri tapahtumakentän paikalle.
Myös muiden Helsingin Uutisten jututtamien päättäjien mukaan jättiareenaa on jotakuinkin mahdotonta toteuttaa Suvilahteen nykytilanteessa.
– Event Hub toimi toisin. He ovat neuvotelleet kaupungin kanssa, ja kokonaisuutta on soviteltu kaupunkikuvaan. Hankkeesta on järjestetty useita suunnittelukilpailuja, Kilpinen kehuu.
Jättiareenan puhemies, rakennusliike SRV:n varatoimitusjohtaja Timo Nieminen kertoo, että ryhmä odottaa kaupungilta vastausta elokuussa jättämäänsä varauspyyntöön.
Havainnekuvassa näkyvät Kalasataman kaikki tornit sekä niiden kupeessa uusi tapahtumakeskus hotelli- ja toimistotiloineen. Cederqvist & Jäntti Arkkitehdit
Suvilahdessa on paljon muitakin kokoontumistiloja. Sörnäisten maamerkiksi muodostunut, vuonna 1910 valmistunut kaasukello kunnostettiin rakenteiltaan neljä vuotta kestäneessä ja 19 miljoonaa euroa maksaneessa remontissa.
Kaasukelloa kaavailtiin ensin Elävän musiikin yhdistyksen Elmun ja nuorisoasiainkeskuksen sekä sittemmin Helsingin taidemuseo HAMin käyttöön. Ensimmäinen suunnitelma peruuntui eikä toinenkaan ole edennyt.
HAMia ollaan parhaillaan säätiöimässä eikä tulevan johdon näkemyksiä kannata vielä arvailla. HAM toimii parhaillaan Tennispalatsissa.
– Kaasukellon käytöstä ei ole poliittista päätöstä. On rahasta kiinni, mitä sille tehdään. HAM on aiemmin ilmaissut tahtonsa sijoittua Suvilahteen, säätiön valmisteluvaiheen hallituksen puheenjohtaja, Kaapelitalon toimitusjohtaja Kai Huotari toteaa.
Suvilahden merkitys vakiintuneena festivaalipaikkana on huomioitu. Havainnekuva arkkitehtuurikilpailun voittajaehdotuksesta. Cederqvist & Jäntti Arkkitehdit
Suvilahden entisen sähkövoimalan ja kaasulaitoksen alueeseen kuuluu myös teräksinen kaasukello ja yhdeksän muuta rakennusta, jotka ovat kulttuuritoimijoiden käytössä.
Kaasukellon naapurissa toimiii esimerkiksi vuonna 1909 valmistunut noin tuhat henkeä vetävä Kattilahalli, joka on vuokrattavissa lyhytaikaisiin tapahtumiin.
Massiivisen mittaluokan tilat vapautuvat, kun Hanasaaren voimalan toiminta lakkaa lähivuosina. Rakennetutkimusten perusteella selviää, voisiko niitä jalostaa urheilu- ja kulttuurikäyttöön.