Erikoistutkija Pentti Forsström ei usko, että Venäjä käyttäisi nyt ydinasetta.
Venäjä on Ukrainan sodan alettua varoitellut toistuvasti käyttävänsä ydinaseita, jos tilanne niin vaatii.
Ydinsodalla pelottelu on vakavin ja tuhoisin sodan muoto. Miten uhkailuun tulisi suhtautua ja onko vaara todellinen?
Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkija, everstiluutnantti Pentti Forsström, 59, väitteli kolme vuotta sitten Venäjän sotilasstrategiasta sotatieteiden tohtoriksi. Forsströmin mukaan uhka on teoriassa olemassa, mutta käytännössä ei.
– Itse en näe sitä todennäköiseksi enkä myöskään uhkaavaksi. Ydinase ei ole käyttökelpoinen ase. Se johtaa kaikkien häviöön. Tuho koskettaa kaikkia. Teknisesti ja teoriassa se on mahdollinen.
Kaikkia koskettavalla tuholla Forsström tarkoittaa sitä, että mikäli Venäjä käyttäisi ydinasetta, vastaisi joku tai jotkut ydinasevaltioista samalla mitalla takaisin ja laukaisisi oman ohjuksensa.
– Totta kai Yhdysvallat, Ranska ja Britannia vastaisivat siihen. Silloinhan kyse olisi maailmansodasta. Kenelläkään ei olisi sen jälkeen enää lapsille kerrottavaa.
Myös puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) sanoi viimeksi tällä viikolla, ettei ydinaseuhkaa eikä muutakaan sotilaallista uhkaa Suomea kohtaan tällä hetkellä ole.
– Siinä mielessä voimme olla rauhassa. Elämme normaalia rauhan tunnetta, mutta olemme hereillä ja valvomme tilannetta.
Myös Yhdysvallat on sanonut, ettei viitteitä siitä ole, että Venäjä suunnittele tai valmistelisi ydinaseiden käyttöä Ukrainassa.
Forsström sanoo uskovansa kuitenkin, että Venäjä on hyvinkin pitkälle saattanut valmistella asiaa.
– Suunnitelmat on ainakin mietitty.
Forsström muistuttaa, että Venäjän sotilasdoktriinissa on sääntöjä, missä tilanteessa ydinaseita voisi käyttää.
– Jos Venäjää vastaa hyökätään ydinaseilla, se vastaa ydinaseilla. Jos Venäjää kohtaan hyökätään tavallisilla aseilla ja tilanne on johtamassa siihen, että sen asema on uhattuna, silloin asetta voitaisiin käyttää.
Ydinaseet ovat Forsströmin mukaan yksi osa Venäjän sotilaallista organisaatiota ja voimaa. Vaikka Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen maan talous oli alamaissa, ydinaseista ei tingitty.
– Ydinaseet on osoitus siitä, että Venäjä oli jollain tavalla muunlainen kuin muut YK:n jäsenvaltiot. Se kuuluu ydinasekerhoon. Tämä tekee siitä erilaisen ja se heijastuu Venäjän ajatuksiin omasta statuksesta muiden silmissä.
Ensimmäisen askel voimistaa Venäjän ydinaseiden käytön uhkaan liittyvää sanomaa voisi Forsströmin mukaan olla kiellettyjen ydinkokeiden tekeminen.
– Toinen askel voisi olla, että käytetään pienimuotoisempia aseita, kuten iskander-ohjuksia, ei strategisia mannertenvälisiä ohjuksia.
Forsström sanoo seuranneensa Venäjän toimia viimeiset 40 vuotta. Maan aloittamat toimet Ukrainassa alkuvuodesta pääsivät kuitenkin yllättämään.
– Se oli minulle yllätys, että Venäjä aloitti sotatoimet, vaikka evidenssit roikkuivatkin ilmassa.
Varsinkin tässä maailmantilanteessa Forsström kiittelee Suomen linjaa, josta se 90-luvulla sai kritiikkiä. Muun muassa Ruotsi ajoi 2000-luvulla oman armeijansa alas ja siirtyi ammattiarmeijaan ja kriisin hallintaan.
– Suomalaiset tekivät oikean ratkaisun. Emme lähteneet muuttamaan mitään. Meitä moitittiin silloin kun emme ryhtyneet vain kriisin hallintaan. Turvallisuus ei ole itsestään selvää.
Vuonna 2017 Ruotsi palautti asevelvollisuuden.
Tulevaisuutta on vaikea ennustaa, mutta Forsström uskoo, että sota Ukrainassa kestää vielä pitkään.
– Venäjä ei voi perääntyä. Se olisi isku vasten Putinin kasvoja. Venäjän on pakko tehdä jotakin. Liikekannallepanolla he koittavat tehdä jotakin. Se vie aikaa.