Koulujen ja oppilaitosten opiskeluhuoltopalvelut käyttivät viime lukuvuonna merkittävän osan ajastaan oppilaiden ja opiskelijoiden mielenterveysongelmiin, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kyselytutkimus. Tähän palveluita ei ole suunniteltu, vaan ne on tarkoitettu hyvinvoinnin ja terveyden ongelmien ehkäisyyn.
Opiskeluhuoltopalveluihin kuuluvat kuraattorit, psykologit, terveydenhoitajat ja lääkärit.
Eniten mielenterveysongelmiin käyttivät asiakastyöaikaansa psykologit ja kuraattorit, noin puolet. Lääkäreiden asiakaskohtaamisista tähän meni vajaa kolmannes (30 prosenttia) ja terveydenhoitajien ajasta neljännes.
– Mielenterveysongelmien hoito on siirtynyt vähitellen opiskeluhuoltopalveluihin, jossa niiden hoitamiseen ei ole kunnolla resursseja. Etenkin perusopetuksessa opiskeluhuoltopalvelut on suunniteltu ennaltaehkäiseviksi palveluiksi, ja henkilöstöresurssit mitoitettu sen mukaan, kuvaa THL:n ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola syntynyttä tilannetta tiedotteessa.
Mielenterveysongelmien hoito on siirtynyt vähitellen opiskeluhuoltopalveluihin.
Marke Hietanen-Peltola, THL
Toisella asteella opiskelijaterveydenhuollon aikaa meni mielenterveysongelmiin selvästi enemmän kuin perusopetuksessa. Toinen aste tarkoittaa lukioita ja ammatillisia oppilaitoksia.
Vaikka henkilöstömitoitusta ei ole tarkoitettu mielenterveysongelmien hoitoon, yli puolet alan ammattilaisista kokee voivansa auttaa oppilaita ja opiskelijoita näiden masentuneisuudessa, ahdistuneisuudessa ja uupumisessa. Käytöshäiriöiden hoitamisessa auttamismahdollisuutensa koki hyväksi kolmannes ja syömishäiriöissä vain joka viides.
THL:n mukaan opiskeluhuoltopalvelujen kuormittumisesta kertovat myös ammattilaisten vastuulla olevat suuret opiskelijamäärät ja jo aiemmin todetut puutteet terveystarkastusten toteutumisessa.
Hietanen-Peltolan mukaan lainsäädäntöön tulisi tarkentaa, missä lasten ja nuorten perustason mielenterveyspalvelut palvelujärjestelmässä sijaitsevat ja osoittaa työhön riittävät edellytykset.
Opiskeluhuoltopalvelujen OPA 2022 -kyselyyn vastasi maaliskuussa 2022 yhteensä 1 360 terveydenhoitajaa, kuraattoria, psykologia tai lääkäriä. Vastausprosentti oli 37.
Kyselyn tarkoituksena oli saada tilannekuva opiskeluhuoltopalveluista ennen uusien hyvinvointialueiden toiminnan alkamista.
Säännöllisillä OPA-kyselyillä seurataan vastedes muun muassa monialaista yhteistyötä oppilaitoksessa sekä yhteistyön toteutumista nuorisopsykiatrian ja lastensuojelun kanssa, yhteisöllistä työtä ja opiskeluhuoltoryhmien työskentelyä sekä työntekijäkohtaisten opiskelijamäärien kehitystä.