Helsinki on siltojen kaupunki: Nämä miellyttävät eniten arkkitehdin silmää – Äänestä omaa suosikkiasi!

Saarille ja jokisuistoon rakennetun Helsingin alueella on satoja siltoja. Mikä niistä on kaunein?

Kaupunginmuseon arkkitehti Mikko Lindqvist nostaa esille Korkeasaaren ja Mustikkamaan yhdistävän terässillan.

– Se varioi mielikuvituksekkaasti holvattujen siltojen siluettia ilmentäen samalla merellistä henkeä ja vie ajatuksia purjehduksenkin maailmaa. Ilmeeltään keveää siltaa kelpaa katsella, Lindqvist pohtii.

Hänen on kuitenkin vaikea ohittaa klassikkoa – Pitkäsiltaa.

– Sillä on vahva arkkitehtorinen karaktääri ja se on kauniina, historiallisesti vaikuttavana maisemana liitetty Helsingin tunnuskuvastoon.

Mikä on Helsingin kaunein silta? – Äänestä suosikkiasi ja osallistu lahjakortin arvontaan

Millainen silta miellyttää insinöörin silmää?

– Monet rakenteet ovat heti käyttöönoton jälkeen näyttäviä, mutta huonojen suunnitteluratkaisujen tai rakentamisen huonon laadun takia ne muuttuvat jo muutamassa vuodessa nuhjuisiksi, toteaa diplomi-insinööri ja projektinjohtaja Eero Sihvonen. Hän vastaa kaupungin omistamien siltojen kunnossapidosta.

– Esteettinen silta on kaunis vuosikymmenien jälkeenkin.

Sellainen on esimerkiksi yli 120 vuotta vanha Brobackan silta.

Sillan ulkonäöllä on nykypäivänä väliä. Silta voi varsinaisen tarkoituksen lisäksi olla alueen portti tai maamerkki tai se voidaan suunnitella merkittäväksi osasi kaupungin silhuettia. Valaistuilla silloilla luodaan yöllistä kaupunkimaisemaa.

Helsinki on panostanut viime vuosina siltoihin. Tästä kielivät useat palkinnot, joita uudet sillat ovat napanneet. Tänä vuonna rakennusinsinöörien liitto palkitsi Jätkäsaareen nousseen Atlantinsillan Vuoden siltana.

Sihvonen huomauttaa, että kantavuus on näyttävänkin sillan tärkein ominaisuus. Sillat suunnitellaan kestämään noin sata vuotiaiksi.

– Sillan tulee kestää sen elinaikana vastaan tulevat kuormitustilanteet. Yhä enemmän huomiodaan myös rakenteiden hiilijalanjälki.

Helsingissä on noin 960 siltaa, joista kaupunki omistaa noin 640. Väylävirasto omistaa Helsingin rata- ja maantiesillat. Pelkästään kaupungin omistamien siltojen arvoksi on arvioitu noin miljardi euroa.

Vanhimpia siltoja ovat Hietalahden kääntösilta vuodelta 1893 sekä vuonna 1896 valmistunut Brobackan kivisilta Helsingin ja Vantaan rajalla. Malmilla Longinojan ylittävä holvikaarinen kivisilta on myös erittäin vanha.

Vanhan satamaradan eli nykyisen pyöräilybaanan yli rakennettiin 1890-luvun alkupuolella kaksi betonisiltaa. Näistä Mannerheimintien silta on säilynyt alkuperäisenä.

Alkuperäinen Seurasaaren silta rakennettiin vuonna 1892. Silta uusittiin vuonna 1973 leveämpänä, mutta ulkomuodoltaan vanhan sillan kaltaisena.

Vanhankaupunginlahdella ajoneuvoliikenteen kytössä oleva Viikintien silta on rakennettu 1924. Alue on oikea siltakeskittymä. Kapeat jalankulkusillat ylittävät kosken itä- ja länsihaaran. Uudempaa siltarakentamista edustaa vuonna 1998 valmistunut Matinkaari, jonka korkein huppu nousee 30 metrin korkeuteen.

Historiallisesti merkittävin silta on Siltasaaren ja Kruununhaan yhdistävä Pitkäsilta. Nykyinen graniittisilta on vuodelta 1913. Jo edeltävä puusilta oli kovassa käytössä. Vuonna 1910 sillan ylitti päivässä keskimäärin 1 800– 2 000 hevoskuormaa ja 27 000 – 29 000 jalankulkijaa.

Sillasta muodostui jakolinja kantakaupungin porvariston ja työväestön asuttman Siltasaaren ja Sörnäisten alueiden välille.

Silta sai osumia sisällisodassa vuonna 1918. Edelleen sillan rakenteissa on jälkiä Helsingin suurpommituksista vuodelta 1944.

Voimakkainta siltarakentaminen oli 1960-luvun lopulta 1970-luvun puoliväliin.

Vuosaaren ja Lapinlahden sillat valmistuivat vuonna 1965. Ne olivat silloin Suomen pisimpiä siltoja.

Uusimpia siltoja kaupunkikuvassa ovat Nordenskiöldinkadun ylittävä Auroran silta (2012), Kalasataman ja Mustikkamaan yhdistävä Isoisän silta (2016) ja Vantaanjoen ylittävä Tulvaniityn silta (2020).