Jatkuvia läheltä piti -tilanteita. Näin monet ihmiset kuvailevat Käpylän ja Koskelan välisen Koskelantien liikenneturvallisuutta.
Poliisilta kylmäävä video: 21-vuotias kaahasi 100 km/h ylinopeutta Helsingissä
Sosiaalisessa mediassa on puhuttu tällä viikolla tapauksesta, jossa auto ajoi punaisia päin, eikä reagoinut suojatietä ylittäneeseen lapseen. Törmäys oli lapsen äidin mukaan kymmenien senttien päässä.
Vaaratilanne sattui Koskelantien ja Valtimontien kohdalla.
Sama suojatie on erityinen huolenaihe myös 36-vuotiaalle Sampalle, joka on neljän lapsen isä.
– Tässä ajetaan usein punaisia päin ja ylinopeutta. Siinä on iso riski, että jotain käy.
Alueella on 40 km/h-rajoitus.
– Nopeutta on yleensä 20 km/h liikaa, Samppa arvioi.
Koskelantielle on luvassa ensi kevään aikana erikoinen muutos, kun kolme suojatietä muutetaan merkitsemättömiksi kadunylityspaikoiksi. Näissä väistämisvelvollisuus on jalankulkijalla. Paikan tunnistaa erilaisesta reunakiveyksestä.
Miten suojateiden poistaminen lisää liikenneturvallisuutta, jos asukkaat ovat huolissaan jo liikennevaloilla ohjatusta suojatiestä?
– Kadunylityspaikat ovat bonusvaihtoehto. Niitä voi käyttää hiljaiseen aikaan. Kun autoliikennettä ei ole, tien voi hyvin ylittää muualtakin kuin suojatien kohdalta. Suojatie on vain tiemerkintä, eikä itsessään suojaa jalankulkijaa, jos auto ei pysähdy kohdalle, sanoo liikenneinsinööri Jussi Yli-Seppälä.
Koskelantie on monikaistainen pääkatu, jossa on kaupungin saaman palautteen perusteella riski giljotiini-ilmiölle. Tällä tarkoitetaan tilannetta, jossa autoilija ohittaa suojatien eteen pysähtyneen ajoneuvon pysähtymättä, eikä huomaa suojatien ylittäjää.
–Ilmiö on todennettu myös onnettomuustilastoissa ja videokuvauksilla kaduilla, Yli-Seppälä sanoo.
Helsingissä korvataan lähivuosina useita suojateitä merkitsemättömillä ylityspaikoilla. Koskelantien lisäksi niitä on tulossa muun muassa Mannerheimintielle.
Helsingin liikenneturvallisuusyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Kaija Stenmark pitää uutta kadunylitystapaa huolestuttavana.
– Se on ristiriitaista, kun joku autoilijoista antaa kadun ylittäjälle tietä, mutta toinen ei, Stenmark viittaa giljotiiniefektiin.
– Tilanne näyttää todella todella sekavalta. Tyttäreni on autokoulussa, ei siellä ole ollut tällaisesta puhetta.
Koskelantielle lisätään myös yhdet liikennevalot. Muutoksen jälkeen Koskelantien ja Käpyläntien välisellä alueella kaikilla suojateillä on valot. Työt alkavat Vallinkoskentien risteyksestä.
Yllättäen myös Koskelantien uusia liikennevaloja on vastustettu. Osa jalankulkijoista ja pyöräilijöistä kokee liikennevalojen muun muassa hidastavan matkantekoa. Valot eivät myöskään poistaisi itse ongelmaa, eli autojen ylinopeutta.
Kritiikki ei ole kantautunut liikenneinsinöörin korvaan.
– Olemme halunneet priorisoida turvallisuuden. Liikenneturvallisuus on valo-ohjatuilla suojateillä aina parempi, Yli-Seppälä sanoo.
Koskelantien suunnitelmia kritisoitiin kolme vuotta sitten muun muassa Kerro kantasi -palvelussa.
Samppa sanoo, että hän saattaa 8-vuotiaan lapsensa koulumatkoilla Koskelantien yli.
– En uskalla päästää häntä yksin. 11-vuotias osaa olla jo varovaisempi ja menee yksin.
Isä toivoo, että peltipoliisit tai videovalvonta rauhoittaisivat liikennettä.
Koskelantielle on asennettu kaksi liikenneturvallisuuskameraa. Ne ovat Kalervonkadun ja Mäkelänkadun risteysalueilla. Poliisin mukaan kamerat on tarkoitus saada käyttöön vielä tämän vuoden puolella.
Koskelantie on yksi Helsingin valvotuimmista kaduista, Helsingin poliisi kertoo.
– Vuonna 2022 automaattivalvonta-auto on käynyt valvomassa Koskelantiellä 28 kertaa, jolloin kamera on välähtänyt noin 1000 kertaa. Lisäksi perinteisen valvonnan sakkoja ja liikennevirhemaksuja määrätty yli 150, sanoo Helsingin liikennevalvontatoiminnon johtaja Dennis Pasterstein.
Koskelantien nopeusrajoitusta laskettiin muutama vuosi sitten.
– Pelkkä nopeusrajoituksen lasku ei riitä, pitää olla myös uskottavaa valvontaa. Valvonnan määrällä on ollut vaikutusta kohtuullisen hyvään jalankulkijaonnettomuustilastoon – viesti on mennyt perille autonkuljettajille. Jalankulkuonnettomuuksia on tapahtunut vain yksi vuosina 2017-2021, muuten onnettomuuksia on joitakin ja yleensä ne kohdistuvat risteysalueisiin.
Koskelantien ajokaistojen välissä kulkee puiden reunustama pyörätie. Pasterstein pitää sitä ongelmallisena.
– Huomaavatko kääntyvät ajoneuvot puiden välistä tulevan pyöräilijän?
Vuoden ikäisen Christnovic-pojan kanssa vaunuileva Bofey, 33, on asunut Käpylän alueella useamman vuoden. Hän ei ole huolissaan alueen liikenteestä.
– Kaksi lapsista menee kouluun kävellen tai bussilla. He ovat sanoneet, ettei Koskelantien ylittämisessä ole mitään ongelmaa, äiti kertoo.
Pihlajamäessä asuva Matleena Koski-Laulaja, 33, ylittää Koskelantien kerran viikossa. Tällä kertaa vaunuissa oli mukana kahden kuukauden ikäinen Vuokko-tytär. Koski-Laulaja kiittelee Koskelantien selkeitä suojatiemerkintöjä. Hän ei ole kohdannut vaaratilanteita.
– Autot kyllä näyttävät ajavan nopeusrajoitusta lujempaa. Voisivat kyllä hidastaa.
Myös Johanna Solantie-Voutilainen, 46, pitää Koskelantietä turvallisena. Hän kokee suurimmaksi ongelmaksi liikennevalot, jotka ovat jalankulkijoille punaisina liian pitkään.
Samaan on kiinnittänyt myös toinen paikalla oleva nainen.
– Kaikki eivät jaksa odottaa, vaan kävelevät päin punaisia, hän sanoo.
Video: 21-vuotias kuski kaahasi 100 km/h ylinopeutta Helsingissä