Maalämpöyritysten mukaan toimituskapasiteettia on, mutta lupaprosessi vie aikansa.
Helsingissä maalämmön oli viime vuoden loppuun mennessä ottanut käyttöön lähes 2000 omakoti- ja paritaloa, 129 kerrostaloa sekä 63 rivitaloa.
Tilastokeskuksen mukaan omakotiasujat johtivat pinta-aloissakin mitattuna vielä reippaasti kerrostaloasujia, mutta taloyhtiöissäkin kiinnostus maalämpöön on viime aikoina kasvanut.
Maalämpökaivon ja -järjestelmän saa edelleen kohtalaisen nopeasti.
– Maalämmön kysyntä on juuri nyt poikkeuksellisen alhaista vuodenaikaan nähden. Kaikki tuntuvat ajattelevan, että prosessi on tukossa ja ettei porakaivoja ja maalämpöpumppuja saisi, LämpöYkkösen myyntijohtaja Hannu Hautakoski huokaa.
Aivan ensi viikolla asennusta ei saa, koska prosessi edellyttää toimenpidelupaa kaupungilta.
– Asennus menisi tällä hetkellä maalis–huhtikuulle, Hautakoski arvioi.
Samanlaisen aikaikkunan toimituksille antaa Tom Allen Senera.
Kysyntä Helsingissä on vilkastunut.
– Huhti–toukokuulle mentäisiin. Helsingissä lupakäsittely vie yleensä kolme kuukautta, toimitusjohtaja Johan Holma kertoo.
Hieman epävarmuutta on myös komponenttien saatavuudessa.
– Laitteet muodostuvat osakokonaisuuksista, joissa on pullonkauloja. Ensin korona sulki tehtaita Kiinassa ja Italiassa, nyt sota haittaa Ukrainassa, joka on suuri alihankkijavalmistaja komponenteissa.
LämpöYkkösen Hautakoski pitää porausyrittäjän saamista projektiin kriittisenä tekijänä.
– Porareita on kyllä riittävästi, mutta heitä voi olla helpompi saada kerrostalojen hankkeisiin kuin omakotitaloille, Hautakoski sanoo.
Tilaajien ei kuitenkaan tarvitse itse hankkia porausliikettä, vaan maalämpötoimittajat ostavat työn alihankintana.
Maalämpöön vaihdettiin vielä muutama vuosi sitten Helsingissä harvoin. Aikoinaan energiayhtiö Helen jopa toppuutteli kiinteistöjä irtautumasta kaukolämmöstä.
Nyt kun koko kaupunki pitäisi lämmittää uusiutuvalla energialla, tavoitteena on, että 15 prosenttia lämmöstä tuotettaisiin maalämmöllä vuonna 2030.
– Kysyntä Helsingissä on vilkastunut kaukolämmön hinnan kohotessa. Maalämpöön siirtyvät ovat ymmärtäneet, että jonkun investoinnit on tehtävä – joko asiakkaan itsensä tai energiayhtiön, joka laskuttaa siitä ja ottaa voiton päälle, Holma sanoo.
Hautakosken mukaan kysyntä on ollut jo kaksi vuotta poikkeuksellisen kovaa Helsingissä.
– Sitä ovat kiihdyttäneet ely- ja aratuet, korotettu kotitalousvähennys sekä öljyn ja sähkön hinnannousu, Hautakoski listaa.
Holma muistuttaa, että lämmitysinvestoinnit ovat pitkän aikavälin harkittuja investointeja, eikä puolen vuoden viive ole pitkässä juoksussa merkittävä.
– Kannattaa muistaa että moni harkitsee lämmitysjärjestelmän vaihtamista vuosia.
Hautakoski on törmännyt asiakkaissa epäluuloon, ettei nyt kannattaisi vaihtaa maalämpöpumppuun, koska se kuluttaa sähköä.
– Nykyisellä öljyn hinnalla maalämpö maksaa kuitenkin vain kolmanneksen öljyyn verrattuna, hän toteaa.