Euroopan kaupunkien vertailu kertoo, että asiakkaat ovat Helsingin seudulla palanneet joukkoliikenteeseen monia muita kaupunkeja verkkaisemmin. Matkustajamäärien toipuminen koronasta on ollut hitaampaa kuin HSL on odottanut, mikä luo paineita matkalippujen hintojen korotuksille.
Varsinkin bussien matkustajamäärät laahaavat jäljessä koronaa edeltävästä ajasta. HSL:n liikenteen matkustajamäärät ovat edelleen 23 prosenttia pienemmät kuin vuonna 2019.
HSL arvioi, että asiakkaita kulkee vielä ensi vuonnakin 12 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019.
Helsingin seudulla laahaavat etenkin pitkät eli kolmelle tai neljälle vyöhykkeelle ulottuvat matkat. D- tai C-vyöhykkeeltä ei matkusteta yhtä paljon A-vyöhykkeelle kuin aikaisemmin.
– Helsingin seudun muita kaupunkeja verkkaisempaa toipumista selittänee ainakin se, että etätyö on täällä suositumpaa kuin monissa muissa Euroopan kaupungeissa, HSL:n yksikön päällikkö Jan-Erik Antipin toteaa tiedotteessa.
Etätöiden vaikutusta vahvistanee hänen mukaan myös Helsingin seudun hajanaisuus. Keskuksista sivummalla asuva väestö ei siirry koronan jälkeen joukkoliikenteeseen yhtä nopeasti kuin lähempänä keskusta-alueita asuvat.
– Sivummalla asuvat näkevät asian useammin niin, että joukkoliikennettä ei ole niin helposti saatavilla eikä matkustaminen ole niin nopeaa, että joukkoliikenne pystyisi täyttämään heidän liikkumistarpeitaan riittävän tehokkaasti.
EMTAn (European Metropolitan Transport Authorities) vertailussa oli mukana 19 kaupunkia eri puolilta Eurooppaa. Nopeimmin koronakuopasta näyttivät nousevan Lissabon ja Krakova.