Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Hyllytetty hoitomuoto palautettiin Helsingin uuteen lastenkotiin – käytössä äärimmäiset rajoitukset: "Kyseessä on hyvin vakava puuttuminen perusoikeuksiin"

Hyllytetty hoitomuoto palautettiin käyttöön yksikössä, joka on tarkoitettu muun muassa vakavassa rikos- tai päihdekierteessä oleville lapsille.

Helsinkiin on avattu noin kymmenen vuoden tauon jälkeen erityisen huolenpidon yksikkö, joka on tarkoitettu muun muassa vakavassa päihde-, rikos- tai itsetuhoisuuskierteessä oleville huostaanotetuille 12–17-vuotiaille lapsille. Naulakallion lastenkodin Nordis-yksikkö sijaitsee Auroran sairaala-alueella Nordenskiöldinkadun ja Länsi-Pasilan välissä.

Kesällä aloittaneessa yksikössä on kaksi viisipaikkaista osastoa. Kaupungin työvoimapulan vuoksi vain toinen osasto on saatu auki.

– Erityisen huolenpidon sekä vaativan tason hoidon tarve on Helsingissä kasvanut, ja yksikköön on jo muodostumassa jonoa, sanoo Naulakallion lastenkodin johtaja Jaana Haapamäki.

Nuorten lisääntyneet ja raaistuneet väkivaltarikokset ovat nousseet yhä vahvemmin yhteiskunnalliseen keskusteluun.

– Erityisen huolenpidon osasto vastaa myös tämänkaltaisiin lasten ja nuorten haasteisiin sekä ongelmiin. Väkivaltakäyttäytyminen voi olla yksi syy, mutta en painottaisi sitä erityisenä tulosyynä. Osastolle tulevat lapset ovat jo yleensä hoidon ja huolenpidon piirissä, mutta taustalla saattaa olla karkailua ja kuljeskelua, Haapamäki kertoo.

Vuosina 1996–2013 vastaava toiminta tunnettiin Etappi-nimellä ja se toimi Naulakallion lastenkodin yhteydessä Mellunmäessä.

– Toiminnan lopettamisen taustalla oli muun muassa se, että hoidon vaikuttavuus arjessa koettiin joltain osin vähäiseksi, Haapamäki toteaa.

Hyvin vakava puuttuminen yksilön perusoikeuksiin.

Haapamäki pitää hoitoa hyödyllisenä.

– Itse ajattelen, että tällainen hoito tuo lapselle uuden alun ja mahdollisuuden, kun muut ammattilaiset katsovat lapsen tilannetta erilaisin silmin. Lapsen voimavarat voivat näyttää erilaisilta, kun hän tulee toiseen paikkaan.

Erityisen huolenpidon hoitojakson aikana lapsi käy koulua ja tapaa säännöllisesti ohjaajia, toimintaterapeuttia, psykoterapeuttia, psykologia sekä lääkäriä. Yhdellä osastolla on viisi sairaanhoitajaa ja kuusi sosiaaliohjaajaa sekä johtava ohjaaja. Työvuoroissa hoitohenkilökuntaa on kerrallaan neljästä kuuteen henkilöä.

Lastensuojelulain mukaan erityistä huolenpitoa voidaan järjestää enintään 90 vuorokautta. Aikaisemmin keskimääräiset hoitoajat ovat olleen noin kaksi kuukautta, Haapamäki laskee.

– Hoito on lopetettava, jos sen tavoitteet on saavutettu tai siitä ei ole hyötyä. Erityisessä huolenpidossa kyseessä on kuitenkin aina myös hyvin vakava puuttuminen yksilön perusoikeuksiin.

Erityisen huolenpidon yksikössä hoito on huomattavan suljettua, vaikka lasten omia huoneita ei pidetäkään lukittuina. Ulkoilu järjestetään valvotusti joko osaston terassilla, aidatulla ulkoilupihalla ja pelikentällä tai Auroran sairaala-alueella.

– Pyrimme järjestämään ulkoilua kaikille lapsille siinäkin tapauksessa, että nuori on akuutissa hatkavaarassa. Riskiä (karkaamiseen) minimoidaan niin, että mukana on riittävä määrä aikuisia, Haapamäki kertoo.

Haapamäki painottaa, että erityisessä huolenpidossa ei koskaan ole kyse rangaistuksesta vaan uudesta alusta ja muutoksen mahdollisuudesta.

– Kun lapsen sisäinen maailma on kaaoksessa, ulkoiset rajat tuovat turvaa. Jos lapsi nukkuu päivät ja valvoo yöt, tarvitaan vakauttavia toimenpiteitä.

Lapsilla on mahdollisuus käyttää puhelinta, jos siitä ei ole haittaa hoidolle tai lapsen voinnille. Yksikköön tulevan lapsen tavarat voidaan perustellusta syystä tutkia ja haltuun voidaan ottaa sellaiset aineet tai esineet, joilla hän voisi satuttaa itseään tai toisia.

–  Näillä toimenpiteillä pyritään aina varmistamaan kaikkien osastolla olevien turvallisuus ja hoitoon asettuminen ja rauhoittuminen.

Jaana Haapamäki on työskennellyt Helsingin kaupungin lastensuojelussa 37 vuotta. Hän sanoo, että huostaanotot tapahtuvat nykyään aiempaa myöhemmin.

– Naulakallion lastenkotiin sijoitetaan entistä useammin 16–17-vuotiaita nuoria. Kun huostaanotto sekä laitossijoitus väistämättä päättyy 18-vuotiaana, aikaa on usein kovin vähän itseään vahingoittavan käytöksen katkaisemiseen.

– Erityinen huolenpito tuo Helsingin lastensuojelun työhön avuksi yhden merkittävän lisäpalvelun, lastenkodin johtaja toteaa.