Koronaepidemia on ollut syyskuulta lähtien taas nousussa Hus-alueella: todennettujen tartuntojen määrä on noussut ja koronapositiivisten määrä on kasvanut sairaaloissa noin 50:stä noin 100 potilaaseen.
Infektiotautien ylilääkäri Asko Järvinen ei kuitenkaan ole kovin huolissaan.
– Nousukulma ei ole samanlainen kuin aiemmissa epidemian nousupiikeissä. Aikaisemmin tartuntojen määrä on kasvanut eksponentiaalisesti eli räjähdysmäisesti, nyt nousu on ollut vakaata.
Ennen kaikkea Järvinen on luottavainen siksi, että vakavasta koronataudista on tullut hyvin harvinainen. Hus-sairaaloiden tilastoiduista koronapotilaista valtaosaa hoidetaan muun syyn takia. Koronan takia erikoissairaanhoidossa on Järvisen mukaan 20–30 prosenttia koronapositiivisista.
– Näistä koronan takiakin sairaalassa olevista vain kolmannes – eli ehkä 10 prosenttia kaikista – on saanut lisähappea ja vain yksittäisillä on ollut vaikea pneumonia eli keuhkokuume. Taudinkuva on täysin muuttunut.
Sairaalahoitoon koronavirusinfektion vuoksi joutuvat Järvisen mukaan nyt etupäässä vanhukset, vakavista perussairauksista tai immuunipuutoksesta kärsivät – ja tupakkakeuhkoiset.
– Heistäkin aniharvalla on vaikea hengityksen häiriö.
Vakavan taudin harvinaistumiseen on Asko Järvisen mukaan syynä sekä immuniteetin lisääntyminen rokotusten ja aiemmin sairastettujen tautien ansiosta että se, etteivät omikronin variantit pyri alempiin hengitysteihin yhtä hanakasti kuin aiemmat muunnokset.
Rokotusten toimivuuteen viittaa Järvisen mukaan käytännössä muun muassa se, että oireet ovat olleet lieviä jopa hauraimmilla hoivakotien asukkailla. Koronatauti, kuten muutkin hengitystieinfektiot, voi johtaa siihen, että vanhus ei enää pärjää kotona.
Valtaosan koronatartunnoista aiheuttavat edelleen omikronin eri muunnokset. Vuodenvaihteessa levisi BA.1-muunnos, keväällä BA.2 ja kesällä BA.5.
Seuraavaksi epidemian aiheuttajaksi on arveltu Suomessakin BF.7:ää tai jotain muuta omikronviruksista muuntautunutta uutta viruskantaa.
Omikronin eri muunnokset hallitsevat koronakenttää, koska ne leviävät muita variantteja tehokkaammin. Osa ihmisistä on käynyt läpi jo useamman omikronin, sillä sen enempää aiemmin sairastettu tauti kuin rokotuksetkaan eivät anna suojaa tartuntaa vastaan. Asko Järvisen mukaan edes uudet omikronille räätälöidyt rokotteet eivät estä tartunnan saamista mahdollisesti tulevilta uusilta omikronkannoilta.
Järvinen näkee, että jokaiseen taudin epidemiapiikkiin ei voida reagoida rajoituksilla, koska tauti on täällä jäädäkseen.
– Samalla laillahan yleinen sairaus flunssakin voi tulla vuodesta toiseen. Samoin toimivat käytännössä kaikki hengitystieinfektiot. Tauti ei katoa ja siihen sairastutaan yhä uudelleen, mutta vakavia sairastumisia tulee hyvin vähän.
