Kaivopuiston talovanhus kunnostettiin harvinaiseen käyttöön – "Voi tulla ilman ostopakkoa"

Kaivopuistossa on todellakin taloja! Enkä tarkoita nyt lähetystöaluetta, vaan Puistokadun itäistä reunaa, jossa on kaksi puuhuvilaa. Toinen niistä, Puistokatu 4 eli Tieteen ja toivon talo avautui yleisölle elokuussa.

Tiina ja Antti Herlinin säätiön ostama ja kunnostama rakennus on omistettu ekologista kriisiä koskevalle tutkimukselle, työlle ja keskustelulle. Talossa majailevat Herlinien säätiön lisäksi Maj ja Tor Nesslingin säätiö sekä Ympäristötiedon foorumi.

Talon ensimmäinen kerros on avoin kaikille. Siellä toimii jo hyvän alun saanut kortteliravintola Elm ja lähitulevaisuudessa avautuu myös pieni olohuonemainen kirjasto. Lisäksi varattavissa on kolme maksullista kokoustilaa.

– Kirjastoon voi tulevaisuudessa tulla ilman ostopakkoa vauvan, koiran tai ystävän kanssa, tekemään läksyjä tai juomaan kupin kahvia, talon kokemusjohtaja Nina Ruotsalainen kertoo.

Vielä toiminnan alkuvaiheessa ovi on ollut ajoittain lukossa, mutta kirjaston avautuessa syystalvella se on auki kello 9–17.

Tieteen ja toivon talossa järjestetään avointa ohjelmaa, kuten ympäristökriisiin keskittynyt vertaistukipiiri pienten lasten vanhemmille sekä ympäristökriisin ratkaisuihin keskittyvä luentosarja.

Osa talosta on varattu vaihtuvalle joukolle toimijoita, joiden työ linkittyy ekologisesti kestävän tulevaisuuden rakentamiseen.

Kolmanteen kerrokseen aukeaa syksyn aikana Tiedevintti, jonne tulee työpisteet 15:lle ekologisen kriisin ratkaisujen parissa työskentelevälle tutkijalle.

Puistokatu 4 pyrkiikin törmäyttämään ympäristötutkijoita ja -toimijoita sekä tekemään heidän työtään näkyväksi.

–  Meidän ei kannata keksiä pyörää uudestaan. Tarjoamme alustan erilaisten tahojen tekemiselle, Ruotsalainen kuvailee.

Toiminnanjohtaja Minttu Jaakkola uskoo, että eri näkemysten yhteen tuominen edistää ekokatastrofin ratkaisua.

– Näin emme ainakaan hauku toisiamme sosiaalisessa mediassa. Ekologinen kriisi koskettaa meitä kaikkia ja vetoammekin Puistokadulla jokaiseen. Emme syyllistä, mutta muistutamme siitä vallasta, jolla jokainen voi muuttaa omaa käyttäytymistään.

Vaikka luulisi, että vastaavia paikkoja olisi muuallakin maailmassa, Jaakkola ja Ruotsalainen eivät ole löytäneet vastaavaa.

– Yksittäisen tieteenalan, projektin tai tietyn yliopiston paikkoja löytyy, mutta tällaista, jossa eri tieteenalojen ihmiset voivat työskennellä yhdessä, ei ole muita.

Useimmille noin 130-vuotias talo ei liene ennestään tuttu, sillä se sai ränsistyä rauhassa viime vuosikymmenet – siitä huolimatta, että siinä majaili Arkkitehtuurimuseo vuodesta 1959 alkaen.

2000-luvulle tultaessa talo alkoi kärsiä kosteudesta ja lahosta. Arkkitehtuurimuseolla ei ollut varaa tarvittavan laajuisiin kunnostustöihin, ja lopulta museon toiminta siirrettiin muualle.

Vuosikausia lähes autiona seisseelle rakennukselle ei tahtonut löytyä ottajia. Herlinien säätiön ostettua talon syksyllä 2020 alkoivat kunnostustyöt, jotka saatiin päätökseen kesällä 2022.