Haetaan siivoojaa uimahalliin, rakennustyömaalle, toimistoon, päiväkotiin, terveydenhuollon yksikköön, lentokoneeseen..
Pelkästään Oikotien hakupalvelusta löytyy lähes sata pääkaupunkiseudulla avoinna olevaan työpaikkaa siivoojille sekä alan esimiehille ja kohdevastaaville.
– Työvoiman saatavuus kokoaikatyöhön pääkaupunkiseudulla on kohtalaista, mutta osa-aikaisiin tehtäviin on erittäin haastavaa saada tekijöitä, kommentoi aluepäällikkö Miia Hildén ISS Palvelut Oy:stä.
– Koulutetusta henkilöstöstä on pula koko Suomessa. Työvoiman saatavuus on heikentynyt merkittävästi verrattuna parin vuoden takaiseen tilanteeseen. Vaikeinta on pohjoisessa.
Lassila&Tikanojalla ja Palmiassa ollaan samoilla linjoilla.
–Muutama vuosi sitten noin 40 kilometriä Helsingistä pohjoiseen työnhakijoita oli valittavaksi saakka, mutta nyt hakijoiden määrä on romahtanut, kertoo aluepäällikkö Pauli Päiviö Palmian toimitilapalveluista.
Siskon Siivouksen toimitusjohtaja Terhi Kotkansalon kokemuksen mukaan tekijöitä on pääkaupunkiseudulla ollut paremmin saatavilla kevään ja kesän jälkeen, mutta koulutettuja ja kokemusta omaavia hakijoita ei ole helppo löytää.
Nykyiset puhtaanapidon ammattilaiset ikääntyvät ja ala ei houkuttele nuoria.
Palmialla on Etelä-Suomen alueella noin 900 siivoojaa, joiden keski-ikä on 50 vuoden paikkeilla. ISS:llä siivoojien keski-ikä on 40 paikkeilla, Siskon Siivouksella 37.
Siivousalan yrityksissä maahanmuutto nähdään ratkaisuna työvoimapulaan. Muualta tulleilla on jo nyt merkittävä rooli, etenkin pääkaupunkiseudulla.
– Työperäinen maahanmuutto on toistaiseksi ollut ratkaisu, jolla työvoiman saantia ollaan pystytty tasapainottamaan. Jatkossa tarve kasvaa, kun ikäluokat pienenevät entisestään, toteaa toimitusjohtaja Terhi Kotkansalo Siskon Siivouksesta.
Valtakunnallisesti toimivan Siskon Siivous Oy:n noin 1 300 työntekijästä 75 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia. Eri kansallisuuksia on 79.
Lassila&Tikanojalla laitetaan paremmaksi: mopin varressa on peräti 90 eri kansallisuutta. Maahanmuuttajataustaisia on noin kolmannes siivoojista.
Maahanmuuton ohella yrityksen henkilöstöjohtaja Jami Pohja mainitsee siivoojapulan ratkaisuksi työurien pidentämisen ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevien henkilöiden työllistämisen.
Ammattikoulujen penkeiltä tutkinto ensin -periaatteella puhtausalan ammattilaisia ei juurikaan valmistu.
Käytännössä puhtausalan tutkintoja suoritetaan oppisopimuskoulutuksella.
– Opiskelijat tulevat pääosin työvoimahallinnon tai oppisopimustoimiston kautta. Koulutusta ei ole ollut tarjolla meillä yhteishaussa ja melko vähän jatkuvassa haussa, koska näiden väylien kautta on tullut todella vähän hakijoita, kertoo rehtori Annele Ranta Stadin ammatti- ja aikuisopistosta.
Parhaillaan toimitilahuoltajan tutkintoa suorittaa 23 opiskelijaa.
– Olisimme valmiita kouluttamaan enemmän alan osaajia, mutta vetovoima koulutukseen ja alalle on heikko.
Ensi kevään valtakunnalliseen yhteishakuun on tarkoitus laittaa hakuun 20 toimitilahuollon aloituspaikkaa.
Yritykset kouluttavat myös itse työntekijöitään. Esimerkiksi Palmialla on oma kouluttaja, joka vetää tutkintoon johtavia koulutuksia suomeksi ja englanniksi. Näytöt arvioi ulkopuolinen ammatillisen oppilaitoksen opettaja.
– Näin saamme vietyä nopeammin koulutukset läpi ja työntekijälle ammattitutkinnon.
ISS:llä on jatkuvasti käynnissä ammattitutkintojen ohella suomen kielen koulutusohjelmia.
– Kouluttaminen on erittäin tärkeä keino niin henkilöstön hankinnassa kuin sitouttamisessa.
Puhtausalan tutkinnon suorittaminen ei vaikuta työntekijän palkkaan.
Työnantajat kuitenkin tarvitsevat tutkinnon suorittanutta työvoimaa, sillä kunnalliset ja valtiolliset palvelunhankkijat vaativat koulutettuja tekijöitä.
– Ja onhan se tietenkin hyvä, että teoria on hallussa, toteaa Palmian Päiviö.
Suoritettu tutkinto erottelee myös jyvät akanoista: kaikki eivät opi siivoamaan.
– Joko motivaatio puuttuu tai sitten ei ole ’siivoussilmää’, Päiviö sanoo.
Päiviön mielestä olisi hyvä, jos tutkinto toisi paremman liksan ja toimisi siten motiivina suorittaa tutkinto ja jäädä alalle. Alan kireän kilpailutilanteen vuoksi yrityksillä ei ole hänen mukaansa mahdollisuutta maksaa TES:iä parempaa palkkaa.
– Mikäli kunnalliset ja valtiolliset asiakkaat valitsisivat halvimman sijasta keskihintaisen palveluntuottajan, niin tällainenkin olisi mahdollista.