Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Kun Suomi syöksyi lamaan 1990-luvulla, Kyösti Kakkonen teki päätöksen, josta syntyi mittaamattoman arvokas aarre – "Aloin toimia pelastusrenkaana"

Kyösti Kakkosen design-kokoelma on yksi Suomen hienoimmista ja merkittävä myös maailmanlaajuisesti.

Kauppaneuvos Kyösti Kakkonen on rakastanut suomalaista taidetta vuosikymmeniä. 1980-luvulla hän käänsi kiinnostuksensa öljymaalauksista suomalaiseen designiin ja alkoi kerätä sitä systemaattisesti.

Collection Kakkoseen kuuluu nyt yli 10 000 design-esinettä ja niistä noin 1 300 on annettu pitkäaikaiseen lainaan EMMA – Espoon modernin taiteen museoon. Ensi kuussa Emmassa avautuu näyttely, jonka noin 600 teosta tarjoavat ainutlaatuisen läpileikkauksen suomalaiseen lasi- ja keramiikkataiteeseen.

– 1980-luvun lopulla keksin, että 1930–1960-luvulta oleva suomalainen design on maailman parasta. Suomalaiset kahmivat palkintoja Milanon Triennaalissa. Ajattelin, että jos ymmärrän iskeä tähän, lopputuloksena voi olla jotain merkittävää, Kakkonen sanoo.

Sitten tuli 1990-luvun lama ja konkurssiaalto. Se toi myyntiin suomalaista designia eri lähteistä. Kakkonen huomasi, että suomalaiset eivät silloin oikein osanneet arvostaa omaansa.

– Aloin toimia pelastusrenkaana ja ostaa näitä teoksia, kun kenttä oli vapaa, Kakkonen muotoilee.

– Ilmoitin gallerioille, että ostan kaiken kotimaisen designin, mitä myyntiin tulee.

Ensimmäiset Collection Kakkosen esineet ovat Toini Muonan keramiikkaa. Sen jälkeen kokoelma alkoi kasvaa Gunnel Nymanin ja Tapio Wirkkalan teoksilla.

– Keräilystä on tullut elämää suurempi asia, se on enemmän kuin harrastus, Kyösti Kakkonen sanoo.

 Esineellä pitää olla tarina.

Hän kartuttaa kokoelmaansa edelleen aktiivisesti, ja hankkii myös nykytaiteilijoiden teoksia. Kakkosen arvostamiin taiteilijoihin kuuluvat muun muassa Markku Salo, Kristina Riska, Heini Riitahuhta, Kim Simonsson ja Jasmin Anoschkin.

– Heillä on kyvykkyyttä, kansainvälistä menestystä ja he jatkavat suomalaisia perinteitä.

Kakkonen kartuttaa kokoelmaansa eri tavoin. Hän on kehittynyt suomalaisen designin asiantuntijaksi ja hän voi tehdä ostopäätöksen pelkän huutokauppakatalogissa olevan kuvan perusteella.

– Koska minulla on keräilijän status, minulle tarjotaan esineitä suoraankin, Kakkonen kertoo Länsiväylä-lehdelle.

Pari viikkoa sitten hän kävi tapaamassa taiteilijoita ja ostoksillakin. Kokoelma karttuu pohjoismaisissa huutokaupoissa ja lisäksi hän ostaa suomalaista designia takaisin maailmalta, esimerkiksi Ruotsista, jonne päätyi paljon suomalaisia design-esineitä siellä 1950-luvulla järjestetyistä myyntinäyttelyistä.

Kakkonen on ostanut designia takaisin myös USA:sta, Saksasta, Tanskasta ja Italiasta, jossa moni suomalainen taiteilija on työskennellyt.

– Minua kiinnostavat uniikit esineet, masterpiecet. Ne ovat eläneet Suomen ajassa ja historiassa.

– Esineellä pitää olla tarina: Urho Kekkonen sai 70-vuotispäivälahjaksi Tapio Wirkkalan Pilkkiavannon. Hän ihastui siihen niin paljon, että hankki vastaavan Leonid Brežneville (neuvostoliittolainen valtiojohtaja). Niitä lähetettiin diplomaattipostissa kaksi siltä varalta, että teos menee matkalla rikki. Tällainen uniikki teos on nyt Kakkosen kokoelmassa.

Pohdintoja Collection Kakkosen teosten sijoittamisesta EMMAan käytiin jo vuosia sitten Markku Valkosen johtajakaudella. Kakkosen mukaan muutama muukin kaupunki on ollut kokoelmasta kiinnostunut.

Kakkonen kehuu Espoon kaupungin ylintä johtoa ja EMMAn johtoa, jotka ovat toimineet aktiivisesti kokoelman saamiseksi Espooseen.

– EMMA on kehittyvä, nykyaikainen museo. EMMAlla on hienot tilat Ruusuvuoren suunnittelemassa rakennuksessa. Koska luonto ja luonnon muovaamat muodot ovat inspiroineet suomalaista designia, teokset sopivat hienosti museoon, jonka ikkunoista avautuu näkymä luontoon. Teokset ovat ikään kuin esillä luonnon keskellä.

Colloction Kakkosen esineitä on myös Suomen Lasimuseossa ja sieltä niitä lähtee näyttelyihin maailmalle.

– Varmasti myös EMMAn kautta aletaan suunnitella kansainvälisiä näyttelyitä, koska museolla on hyvä kontaktipinta.

– Uskon, että kokoelma tuo EMMAn myös kansainvälisiä museovieraita.

Näyttelyssä on esillä teoksia seuraavilta taiteilijoilta: Alvar Aalto, Jasmin Anoschkin, Arttu Brummer, Rut Bryk, A. W. Finch, Kaj Franck, Liisa Hallamaa, Annikki Hovisaari, Friedl Holzer-Kjellberg, Alma Jantunen, Birger Kaipiainen, Joonas Laakso, Tyra Lundgren, Aino Marsio-Aalto, Francesca Mascitti-Lindh, Toini Muona, Gunnel Nyman, Aimo Okkolin, Johannes Rantasalo, Heini Riitahuhta, Kristina Riska, Yrjö Rosola, Kyllikki Salmenhaara, Antti Salmenlinna, Markku Salo, Timo Sarpaneva, Michael Schilkin, Aune Siimes, Kim Simonsson, Nanny Still, Gerda Thesleff, Raija Tuumi, Oiva Toikka, Kati Tuominen-Niittylä, Helena Tynell ja Tapio Wirkkala.