Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Varhaiskasvatuksesta puuttuu pian 6000 ammattilaista – Johtajat paljastavat kipeän syyn, miksi lisäpalkkaaminen ei onnistu

Pääkaupunkiseudun neljän kaupungin varhaiskasvatuksesta puuttuu tällä hetkellä noin 2 200 korkeakoulutettua ammattilaista. Tilanne uhkaa toden teolla kriisiytyä, sillä vuoteen 2030 mennessä tarve kasvaa peräti 6 000 uuteen ammattilaiseen.

Esimerkiksi päiväkodeissa lastenhoitajat ovat joutuneet sijaistamaan varhaiskasvatuksen opettajia. Lastenhoitajiksi puolestaan on palkattu jopa kokonaan kouluttamattomia työntekijöitä.

Myös sijaisista on ollut pulaa. Esimerkiksi Vantaalla osassa päiväkodeista on pyydetty vanhempia hakemaan lapset pois hoidosta jo aikaisin iltapäivällä, koska sijaisia ei ole saatu palkattua.

Nyt kaupungit vetoavat siihen, että kipeään ongelmaan saataisiin valtakunnallista apua. Helsingin, Espoon ja Vantaan johto kertoi hankalasta tilanteesta tänään Helsingin kaupungintalolla järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.

Helsingin pormestarin Juhana Vartiaisen mukaan tilanteen vakavuutta kuvaa hyvin se, että vuoteen 2030 mennessä koko maassa tarvitaan lähes yhtä paljon korkeakoulutettuja lisää kuin alalla nyt työskentelee.

– Tällä hetkellä laki varhaiskasvatuksesta ei yksinkertaisesti ole meidän toteutettavissamme. Siksi tarvitaan jämeriä toimenpiteitä, jotta tämä asia saadaan kuntoon, Vartiainen kertoo.

Hänen mukaansa ongelma kärjistyy siihen, että työmarkkinoilla ei yksinkertaisesti ole koulutettuja työntekijöitä, joita kaupungit voisivat rekrytoida.

– Kyllä kaupungit palkkaisivat vaikka heti nämä puuttuvat 2 200 koulutettua, mutta heitä ei yksinkertaisesti ole.

Akuutin tarpeen lisäksi eläköityminen, lapsimäärän kasvu ja henkilöstön rakennemuutos tuovat vajeeseen seuraavien kahdeksan vuoden aikana noin 3 880 työntekijän lisävajeen.

Helsingin päivähoitokriisiin on löydetty 3 konkreettista ratkaisua – näin työvoimapulaa aiotaan helpottaa

Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Nasima Razmyar nostaa esiin neljä keinoa, jolla ongelmaa voidaan ratkoa.

– Palkkauksen parantaminen kyllä lisää alan houkuttelevuutta, mutta se ei lisää tekijöitä. Palkkauksen muuttaminen on vaikeaa, sillä siitä sanellaan työ- ja virkaehtosopimuksissa.

– Kolme muuta tapaa kohentaa tilannetta ovat lisätä työn joustoja, huolehtia yhteistyöstä oppilaitosten kanssa ja tukea henkilöstön kouluttautumista.

Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä myöntää, että pääkaupunkiseudulla ei ole olemassa uskottavaa suunnitelmaa, jotta tilanteesta selvittäisiin kunnialla.

Syyttävä sormi osoittaakin valtiovallan suuntaan, sillä Helsingin seudun kunnat ovat yksimielisiä siitä, että varhaiskasvatuslakia uudistettaessa korkeakoulutettujen tarve on arvioitu väärin.

– Opetus- ja kulttuuriministeriön pitää nyt julkaista päivitetty arvio siitä, mikä on varhaiskasvatuksen ammattilaisten tarve ja miten se jakautuu alueellisesti, Jukka Mäkelä korostaa.

Työntekijäpulaan on haettu apua muun muassa palkkausta parantamalla, mutta kaupunkien kädet ovat osin sidotut. Tässäkin suhteessa kaupungit ovat tehneet voitavansa.

– Kuntatyönantajien johdolla on käyty laajoja työmarkkinaneuvotteluja ja sieltä on löydetty jonkin verran järjestelyvaraa. Minä en tietenkään voi luvata mitään palkankorotuksia, mutta kyllä tämä on hyvin tärkeä työkalu, Vartiainen kertoo.

Asiantuntija nimitti Helsingin uusia jättipäiväkoteja "häkkikanaloiden ja lapsitehtaiden risteytyksiksi" – HU kävi Lauttasaaressa katsomassa, pitääkö väite paikkansa

Vantaan varhaiskasvatuksen johtajan Mikko Mäkelän mukaan kaupungit ovat saaneet julkisuudessa osakseen painetta kouluttaa itse tarvittavaa henkilökuntaa varhaiskasvatukseen.

Mäkelä arvioi, että hyvinvoiva henkilöstö on myös riittävän sitoutunutta – tällöin kynnys vaihtaa työpaikkaa nousee korkeaksi.

Oman lisäpaineensa tuovat pääkaupunkiseudulle lyhyessä ajassa saapuneet tuhannet ukrainalaislapset ja -nuoret.

– Pitää muistaa, että nämä lapset ja nuoret saavat ensi vuoden alusta lukien kotikuntaoikeudet ja silloin meidän pitää voida järjestää heille samanlaiset palvelut kuin muillekin asukkaille.

Jukka Mäkelän mukaan apua huutavaan henkilöstöpulaan voidaan saada ukrainan kieltä osaavien työntekijöiden suunnalta.

– Ei ole niinkään merkittävää, osaavatko Ukrainasta tulleet täydellisesti suomea tai ruotsia, vaan se, että voisimme mahdollisimman hyvin hyödyntää heidän osaamistaan myös varhaiskasvatuksen saralla.