Helsingin kaupunki on saanut sapiskaa järjestämänsä "Helsinki Education Week" -tapahtuman nimestä. Eduskunnan oikeusasiamies pitää menettelyä moitittavana. Kielilaki velvoittaa käyttämään viranomaisviestinnässä virallisia kotimaisia kieliä, mutta Education Weekillä ei muuta nimeä ollut.
Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen toteaa, että kielilaki asettaa kielellisen palvelun minimivaatimukset.
– Yksi- että kaksikielinen viranomainen voi aina antaa parempaa kielellistä palvelua kuin kielilain minimivaatimukset edellyttävät. Tämä voi tarkoittaa myös esimerkiksi vieraskielistä asiakaspalvelua ja tiedottamista. Tällöin kyse on kuitenkin siitä, että vieraskielistä palvelua annetaan kansalliskielen tai -kielten ohella, eikä se tai ne syrjäyttäen, Jääskeläinen katsoo ratkaisussaan.
Kaupungin oman kannan mukaan se, että tapahtuman nimi on englanniksi, ei loukkaa kenenkään kielellisiä oikeuksia, koska tapahtumaan liittyvät palvelut ja viestintä ovat kuitenkin suomeksi ja ruotsiksi.
Jääskeläinen huomauttaa ratkaisussaan, että tapahtuman nimeäminen ja nimen esillä pitäminen on myös osa tapahtumaa koskevaa tiedottamista. Ainoastaan poikkeuksellisesti esimerkiksi opasteissa voidaan kielilain mukaan syrjäyttää kansalliskielet.
– Nyt ei käsitykseni mukaan ole kyse tällaisesta tilanteesta, eikä tapahtumaa ylipäätään ollut edes suunnattu yksinomaan ulkomaisille tahoille.
"Helsinki Education Week" on vuosittainen helsinkiläisen oppimisen tapahtuma, joka tekee näkyväksi helsinkiläisissä päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävää työtä. Kansallisten oppimisen asiantuntijoiden lisäksi kaupunkiin saapuu kansainvälisiä vieraita. Viikon aikana kuka tahansa opetuksen tulevaisuudesta kiinnostunut voi osallistua tapahtumiin.
Vuoden 2021 Education Weekin nimestä kannellut mies kertoo HU:lle olevansa kielitieteilijä ja perehtyneensä kieliin erityisesti yhteiskunnallisessa kontekstissa.
– Koulutustaustani vuoksi kiinnitän paljon huomiota myös siihen, miten englannin kieli valtaa jatkuvasti alaa kotimaisilta kieliltä. Sellaisissa yhteyksissä, joissa on perinteisesti käytetty suomen kieltä, käytetään yhä useammin englantia. Tämä näkyy niin koulutuksessa, työelämässä, kaupallisissa palveluissa, julkisten tilojen ja tapahtumien nimissä, opastekylteissä, mainoksissa, iskulauseissa kuin vaikkapa elintarvikkeiden tuotenimissäkin, hän toteaa.
– Erityisen huolestuttavaa on, että jopa viranomaistahot, kuten tässä Helsingin kaupunki, korvaavat suomen kielen englannilla, eivätkä vaikuta itse edes tiedostavan, mihin kielilaki heitä velvoittaa.
– Kantelen matalalla kynnyksellä eduskunnan oikeusasiamiehelle aina silloin, kun epäilen jonkin viranomaistahon kielikäytäntöjen olevan ristiriidassa lain kanssa, ja kannustan muitakin tekemään samoin, mies kertoo.
– Vasta heinäkuussa sain oikeusasiamieheltä päätöksen, joka koski niin ikään Helsingin kaupungin toimintaa. Kaupunki on asentanut julkisille uimarannoilleen yksikielisesti englanninkielisiä opasteita.
Uimarantaopasteiden tausta on se, että pari vuotta sitten Helsingissä hukkui useita ihmisiä ja moni heistä oli vieraskielinen. Uimataidottomia ja vieraskielisiä rannallakävijöitä varten kaupunki päätti asentaa muun muassa syvyysprofiilista kertovia kylttejä myös muun muassa englanniksi.
Kesällä 2022 eduskunnan oikeusasiamiehelle lähettämässään vastauksessa kaupunki kuitenkin toteaa, ettei opasteiden ole ollut tarkoitus olla pelkästään englanniksi, vaan siinä on tapahtunut virhe.
– Opastekonaisuuden uusiminen, jonka yhteydessä myös tarkistetaan, että opasteet ovat kielellisesti oikein, on tarkoitus tehdä ennen kesäkautta 2023, Helsingin kaupungilta selvennetään.
