Kielilähettiläs kannustaa pääministeri Sanna Marinia puhumaan ruotsia – "Julkisessa ammatissa kynnys voi olla korkea, mutta sillä on symbolinen merkitys"

Svenska veckan eli ruotsinkielinen viikko päättyi sunnuntaina.

Ruotsin kielen käyttö jää usein marginaaliin suomenkielisen väestön parissa. Toimitus kysyi kielilähettiläänä toimivalta Petra Pääkköseltä, miten ruotsin kielen osaamista voisi edistää.

Pääkkönen kannustaa kaikkia käyttämään enemmän ruotsia.

– Suomalaiset osaavat ruotsia hirveän paljon paremmin kuin mitä he luulevat. Haluan kannustaa ihmisiä siihen että, jos ruotsin ymmärtäminen on tarpeeksi hyvä, niin voi aivan hyvin kommunikoida ruotsinkielisen kanssa siten, että puhut itse suomea ja hän puhuu sinulle ruotsia.

Helsinki sai eduskunnan oikeusasiamieheltä moitteet tapahtuman nimestä – Asiasta kannellut: "On huolestuttavaa, että jopa viranomaistahot korvaavat suomen kielen"

Kielilähettiläät on vuodesta 2018 toiminut yhdistys, joka edistää suomen ja ruotsin kieltä kouluissa. Kielilähettiläs tulee ruotsin tunnille kertomaan ruotsiksi oman ruotsin kielen tarinansa. Kuten Pääkkönenkin, suurin osa lähettiläistä on oppinut ruotsin vähän myöhemmin elämässään.

– Tulen suomalaisesta perheestä. Varsinainen käännekohta tapahtui lukiossa, kun päätin lähteä Ruotsiin vaihto-oppilaaksi. Tiesin mitä haluan tehdä ammatikseni tulevaisuudessa ja että Ruotsissa on enemmän koulutusmahdollisuuksia mun alalla. Vaihtovuoden jälkeen päädyin Uumajaan opiskelemaan musiikkiteatteria.

Vaikka suomen- ja ruotsinkieliset saattavat helposti pysyä omissa leireissään, Suomesta löytyy myös paikkakuntia, joissa kommunikoidaan vaivatta molemmilla kielillä.

– Esimerkiksi Vaasassa kuulee kassalla molempia kieliä. Siellä voi aloittaa kummalla kielellä tahansa ja vastaus tulee aina samalla kielellä. Se on tosissaan kaksikielinen paikka. Toivoisin enemmän todellista kaksikielisyyttä, Pääkkönen sanoo.

Yle uutisoi viime viikolla, että pääministeri Sanna Marin (sd.) puhuu ruotsia julkisuudessa harvoin, käytännössä ei koskaan.

Edes tänä syksynä ensimmäistä kertaa Suomessa vierailleen ruotsin pääministerin Ulf Kristerssonin ja Marinin yhteisessä tiedotustilaisuudessa ei kuultu ruotsia.

Pääkkönen rohkaisee myös Marinia käyttämään ruotsin kieltä julkisissa tilaisuuksissa.

– Ehdottomasti rohkaisen, vaikka minulta löytyy suurta ymmärrystä sille, että julkisessa ammatissa voi olla tosi pelottavaa puhua ruotsia, ja kynnys voi olla tosi korkea. Mutta on paljon poliitikkoja läpi aikojen, jotka ovat hienosti uskaltaneet puhua ruotsia ja saaneet viestin perille, vaikka kieli olisikin rikkinäistä.

Pääkkönen uskoo, että ruotsinkieliselle väestölle on tärkeätä kuulla ruotsin kieltä myös pääministerin suusta.

– Kannustaisin Marinia ajattelemaan, kuinka suuri merkitys ruotsin kielen puhumisella voi olla Suomen ruotsinkielisille ihmisille. Sillä, että hän näyttää, että hän haluaa yrittää. Ruotsin kielen käyttämisellä on symbolinen merkitys julkisessa tilaisuudessa.

Ajatus siitä, että ruotsin- ja suomenkieliset koulut voisivat tehdä enemmän yhteistyötä ruotsin ja suomen kielen oppimisen edistämiseksi saa Pääkkösen innostumaan.

– Kaksikielisissä kunnissa voisi tehdä enemmän yhteistyötä ruotsinkielisten koulujen kanssa. Olen kuullut, että ahvenanmaalaisilla kouluilla on paljon yhteistyötä suomenkielisten koulujen kanssa. Mikä rikkaus ja voimavara meillä on jo tämän maan sisällä, että meidän ei tarvitse lähteä edes Ruotsiin hakemaan kielitaitoa.

Kielilähettiläänä toimimisen lisäksi Pääkkönen jakaa ruotsin kielen ääntämisen ja opiskelun vinkkejä myös TikTokissa ja Instagramissa nimimerkillä @svenskacoachpetra.

Keskon varastossa kokeillaan kielitaitovaatimuksesta luopumista – Ratkaisu saa kiitosta: "Tarvitsemme erilaisuutta hyväksyviä työpaikkoja"

Caro Liikanen, 21, opiskelee kieltä, jonka viimeinen puhuja kuoli 2500 vuotta sitten – Tältä näyttää muinainen nuolenpääkirjoitus

Brahim Oubamouh on Vesalan ”kävelevä Wilma” – rehtorin mukaan monikulttuurinen koulu vaatii erityistaitoja myös opettajilta

Historiallinen muutos Prismoissa ja S-marketeissa – kaikilta työntekijöiltä ei vaadita enää suomen kielen taitoa: "Tämä on tulevaisuutta"