Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Helsingin palkanmaksusotkujen juurisyy löytyi – näin ongelmat aiotaan selättää

Kaupunki luotti automatiikkaan ja uskoi, ettei kukaan tee virheitä.

Helsinki teki mittavan muutoksen palkanlaskennassaan, kun se otti käyttöön uuden järjestelmän. Palkat laskee edelleen kaupungin taloushallintopalvelu (Talpa), mutta monet prosessin osat digitalisoitiin.

– Toiminta perustuu tietojen syöttämiseen oikein alkulähteillä ja on kriittistä, että tiedot syötetään oikein. Jos alussa tehdään virhe, palkka menee maksuun väärillä tiedoilla, Helsingin palkanlaskennan vakauttamishankkeen johtaja Kirsti Laine-Hendolin kuvaa.

Helsinki siirsi henkilöstöjohtaja Nina Grosin syrjään – palkanmaksuongelmien ratkominen siirtyy hallintojohtajalle

Ongelman ydin on, että tietoja syöttää järjestelmään nyt yli 2 000 esihenkilöä, kaupungin mukaan näin ison määrän perehdyttäminen tehtävään on ollut haastavaa.

Virhelähteiden analyysissa paljastui, että 17 prosenttia virheistä syntyy juuri esitietojen syöttämisessä. Luultavasti luku on paljon suurempi, sillä kaikkiin korjattuihin virheisiin ei ole tilastoitu virhelähdetietoa.

Kun virhe syntyy, sen korjaaminen ei ole järin helppoa.

– Siihen tarvitaan järjestelmätoimittajan ja taloushallinnon työpanos sekä varmistus esimieheltä.

Palkanmaksuongelmien ratkaisemisesta reilun kuukauden vastannut Laine-Hendolin on päätynyt siihen, että palkkaprosessin alkuvaiheeseen tarvitaan lisää konkreettista tukea.

– Tarvitaan neuvontaa, että esihenkilöt saisivat tuen silloin, kun sitä tarvitsevat, mutta myös jonkin työvaiheen keskittämistä toisten tehtäväksi. Tarvitaan lisää tekeviä käsiä.

– Olen myös oppinut, että täysin virheetöntä palkanlaskentaa ei 38 000 ihmisen organisaatiossa ole. Meidän on siedettävä jonkin verran virheitä, mutta vain pieniä ja yksittäisiä, ei isoja ryhmiä koskettavia.

Helsingin päättäjät vaativat nyt jopa pormestarin ja kansliapäällikön eroa palkkasotkun takia – "Johtajilla on valta ja siitä seuraa vastuu"

Kaupungilla oli korjaamattomia palkka- ja muitavirheitä marraskuun alussa 8 200. Tilanne ei ole juurikaan parantunut syksyn aikana. Kokonaan puuttuvia palkkoja oli tarkastelupäivänä 62.

Analyysin mukaan Sarastian ohjelmasta johtuvia virheitä oli vain 4 prosenttia. Palkanlaskennassa tapahtuvia inhimillisiä virheitä todettiin 12 prosentissa tapauksista. 11 prosentissa todettiin, että virhettä ei ollutkaan tapahtunut tai se oli jo korjattu.

7 prosentissa tapauksista oli tapahtunut konversiovirhe, kun vanhan järjestelmän tiedot oli siirretty uuteen.

Kaupunki lupaa korjata kokonaan puuttuvat palkat kahdessa työpäivässä ja osittain puuttuvat viidessä.

Rahallista vahinkoa kärsineille työntekijöille kaupunki voi maksaa erillisestä hakemuksesta vahingonkorvausta, esimerkiksi jos työntekijälle on tullut lainojen käsittelykuluja. Lisäksi kaupunki korvaa viivästyskorot ja maksaa erillisen kertaluonteisen viivästysmaksun.

Helsinki yrittää selättää palkanmaksun 8 200 tapauksen virheet vuoden loppuun mennessä ja sujuvoittaa prosessia niin, että ongelmat vähenisivät asteittain. Korjattavaa jää vuoden 2023 puolellekin.

– Meillä on yli 20 projektia, joilla tilannetta vakautetaan. Siitä ei voi tinkiä, että palkat maksetaan oikein oikeina ajankohtina, ja että tiedot menevät viranomaisille oikein.

Raivo repesi Helsingin maksamasta korvauksesta palkkasotkussa – "Esitetty summa on aivan liian pieni"

Uutta tietoa Helsingin palkkakaaoksen syistä – kokonaan puuttuvien palkkojen määrä väheni

Helsingin palkkakaaoksessa käänne huonompaan – "Olemme erittäin pahoillamme"

HS: Palkkakriisistä vastuun ottanut johtaja sai ylimääräisen bonuksen

Helsingin palkanmaksussa oli isoja ongelmia jo ennen Sarastia-sotkua, kertoo ex-apulaispormestari Pia Pakarinen: "Tilanne on vain eskaloitunut"

Miksi palkkakaaoksen aiheuttaneen Sarastian käyttöönottoa ei lykätty lisää, vaikka sitä harkittiin? "Vastassa olisivat olleet toisenlaiset riskit" – henkilöstöjohtaja Nina Gros otti vastuun kriisin hoitamisesta