Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Uutisten viikon lukupaketissa asiaa somesta ja tulevaisuuden toimittajasta

Länsimetron jatkeen avautumisesta jopa 30 miljoonan tappio HSL:lle – toimitusjohtaja: tulevista hankkeista luvassa 20% korotuspaine lippujen hintoihin

Toimitusjohtajan mielestä koko HSL:n rahoitusmalli kaipaa uudistamista.

Kun Kivenlahden metro joulukuun alussa nytkähtää liikkeelle, HSL:ssä iloitaan varmasti yhtä paljon kuin muuallakin. Samalla se kuitenkin tietää pääkaupunkiseudun joukkoliikenteestä vastaavalle kuntayhtymälle mittavaa lisälaskua.

HSL:n tulot muodostuvat sekä lipputuloista että omistajakuntien sille maksamista kuntaosuuksista. Samaan aikaan kun Espoo maksaa HSL:lle espoolaisten käyttämästä joukkoliikenteestä, maksaa HSL Espoolle länsimetron käytöstä.

Taustalla on kansainvälisestikin erikoinen laskentajärjestelmä, jonka perusteella HSL maksaa omistajakunnilleen käyttökorvauksia näiden rakentamista liikennehankkeista.

HSL:n toimitusjohtaja Mika Nykänen arvioi, että Kivenlahden metron tuoma lisäys HSL:n Espoolle maksamiin käyttökustannuksiin on ensi vuonna noin 32 miljoonaa euroa.

Samaan aikaan Kivenlahden metro lisää HSL:n saamia lipputuloja ensi vuonna hyvin varovaisen arvion mukaan noin 1–3 miljoonaa euroa.

– Infran käyttökorvaukset ovat kymmenkertaiset niistä tuleviin lipputuloihin verrattuna. Lisäksi käyttökorvaukset lankeavat maksettavaksi sillä hetkellä, kun liikenne alkaa. Lipputulojen kasvu tulee huomattavasti myöhemmin, Nykänen sanoo.

HSL:n lippujen korotuksille matkustajilta täystyrmäys – Veera, 32: "Meille, jotka kuljemme lyhyempiä matkoja, ne kallistuvat"

Käyttökorvaukset ovat yksi syy HSL:n talousahdinkoon, jota kuntayhtymä paikkaa ensi vuonna muun muassa matkalippujen hintojen nostamisella.

Nykänen toteaa, että jos hintoja ei olisi nostettu, se olisi tietänyt merkittäviä heikennyksiä palvelutasoon. Useita linjoja olisi saatettu joutua lakkauttamaan ja vuorovälejä harventamaan.

Nämä olisivat Nykäsen mukaan osuneet eri kuntiin eri tavoin, mutta erityisesti kärsijäksi olisi joutunut Espoo, jonka kuntaosuus on ollut korkea. Nykänen haluaa kuitenkin korostaa, että heikennykset eivät missään vaiheessa ole olleet edes harkinnassa.

– Kukaan ei ole sellaisia halunnut eikä esittänyt. Lisäksi HSL on strategiassaan vahvasti sitoutunut hyvän palvelutason säilyttämiseen, hän sanoo.

HSL:n talous kärsii myös siitä, että matkustajamäärissä ei ole päästy koronaa edeltävälle tasolle. Viimeisimmän arvion mukaan vielä vuonna 2025 matkustajamäärät ovat 7 prosenttia pienemmät kuin ennen koronaa.

Onko lähivuosina luvassa korotuskierre matkalippujen hintoihin? Siihen Nykänen ei halua ottaa kantaa.

– Olemme juuri saaneet maaliin yhdet korotukset, ja nekin osuivat monella tunteisiin.

Ratikkaliikennettä harvennetaan lähes kaikilla linjoilla Helsingissä – syynä kuskipula

Jotain HSL:n rahoitukselle on Nykäsen mukaan kuitenkin tehtävä, sillä isot liikennehankkeet eivät ole lähivuosina loppumassa.

Raidejokerin on määrä aloittaa alkuvuodesta 2024 ja Leppävaara–Kauklahti-kaupunkiradan 2028. Lisäksi sekä Helsingillä että Vantaalla on omia raidehankkeitaan.

Raidejokeri lisää HSL:n maksamia käyttökorvauksia noin 15 miljoonaa euroa. Kaupunkirata tuo ensimmäisenä liikennöintivuotenaan arviolta 6 miljoonan euron käyttökorvaukset.

Lisäksi tulevaisuudessa tarvitaan kymmeniä uusia junia sekä metron uusi kulunvalvontajärjestelmä. Myös korkomenot nousevat, ja energia kallistuu.

– Kokonaisuutena HSL:lle kasaantuu koko ajan lisää kustannuksia. Jos sanon, että tilanne on erittäin haastava, tuntuu, että siinä ei ole superlatiiveja riittävästi, Nykänen naurahtaa.

Länsimetron jatkeen aiheuttama laskennallinen korotuspaine on Nykäsen mukaan noin 10 prosenttia ja raidejokerin noin 4 prosenttia. Lisäksi tulevat Kruunusiltojen ja Kalasatama-Pasilan raitiotiehankkeet.

– Yhteensä näistä tulee jo parinkymmenen prosentin korotuspaine, koska hankkeet eivät tuo niin paljoa uusia matkustajia, että lipputuloilla olisi mahdollista kattaa investointeja, hän sanoo.

"Liikennettä ja politiikkaa tehdään hyväosaisten miesten ehdoilla" – AB-lipun hinnankorotus yli 70 euroon ärsyttää

Nykänen pitää tärkeänä, että omistajakunnissa ryhdytään käymään keskustelua HSL:n rahoitusmallista. Infrakorvausten ohella yksi pohdittava asia on kuntien tuen osuus. Sen pitäisi tavoitteen mukaan olla 50 prosenttia, mutta esimerkiksi Espoon osalta osuus on tulevalla kaudella noin 67 prosenttia.

Nykäsen mukaan 50–55 prosentin kuntaosuuteen on tavoitteena päästä vuonna 2025.

– Olisi tärkeää keskustella, millaisia toiveita kunnilla tästä on.

HSL:n rahoituksen ja sitä kautta seudun asukkaiden joukkoliikenteen tason turvaaminen on Nykäsen mielestä myös valtion asia.

– Pk-seudun joukkoliikenteellä on koko maan päästövähennysten kannalta keskeinen merkitys. HSL:n palvelutaso on kansallinen kysymys, ei pelkästään alueellinen. Myös valtion pitäisi miettiä, miten se osallistuu, Nykänen sanoo.

Matkustajat välttelevät edelleen julkista liikennettä – ja ihan muista syistä kuin koronan takia