Ukrainasta eri Euroopan maihin paenneet lapset kamppailevat mielenterveytensä kanssa, ja enemmän kuin joka toinen lapsi kokee ahdistusta ja on huolissaan tulevaisuudestaan, todetaan Pelastakaa Lapset ry:n uudessa raportissa.
Yhdistys kertoo raportista tiedotteessaan.
Selvityksen osana tehtyihin kyselyihin, ryhmäkeskusteluihin ja haastatteluihin osallistui yli 1 000 pakolaislasta ja lasten huoltajaa kahdeksassa maassa: Suomi, Italia, Liettua, Alankomaat, Norja, Puola, Romania ja Ruotsi.
Yli puolet kyselyihin vastanneista lapsista uskoi, että heidän tilanteensa paranisi, jos heillä olisi ystäviä uudessa asuinympäristössään, mahdollisuuksia urheilla ja harrastaa tai oppia paikallista kieltä.
Pojat toivoivat huomattavasti tyttöjä useammin saavansa uusia ystäviä. Kielitaidon puute on selkeä este ystävien saamiselle.
Monissa maissa on koettu vaikeuksia pakolaislasten koulunkäynnin järjestämisessä. Haasteet ovat suurimmat eniten pakolaisia vastaanottaneissa maissa. Pakolaislasten tukena on liian vähän opettajia, jotka voisivat auttaa lapsia uuden kielen omaksumisessa.
Elokuun lopulla Suomessa 68 prosenttia 7–15-vuotiaista Maahanmuuttoviraston vastaanottojärjestelmän piirissä olevista ukrainalaisista oli perusopetuksessa tai siihen valmistavassa opetuksessa. Kevätlukukaudella lukumäärät olivat huomattavasti pienemmät.
Osa maahan tulleista ukrainalaisista ei ole vastaanottojärjestelmän piirissä, mutta he voivat silti olla koulussa.