Vaikka poliisi on onnistunut tehokkaasti paitsi tutkimaan katujengien tekemiä rikoksia, myös estämään uusia rikoksia, ei katujengi-ilmiön pysäyttäminen ole yksin poliisin tehtävissä, kirjoittaa poliisijohtaja Sanna Heikinheimo blogissaan.
Viime vuosina julkisuudessa on keskusteltu paljon nuorten tekemistä rikoksista ja katujengin käsite on vakiintunut käyttöön osana tätä keskustelua. Nuorten ikäluokkien rikollisuus ei ole yhtenäinen kokonaisuus, siksi on tärkeää määrittää, mistä ilmiöstä kulloinkin keskustellaan, jotta ongelmia voidaan ratkoa.
Poliisin mielestä sanaa "katujengi" on perusteltua käyttää ilmiöstä, jossa tiettyihin kaupunginosiin ja tunnuksiin leimautuvat, pääosin nuorista aikuisista koostuvat ryhmät tekevät rikoksia ja ottavat väkivaltaisesti yhteen toisten kaupunginosien ryhmien kanssa. Jengeihin liittyy huumekauppa ja jopa aseellinen väkivalta.
Aika ajoin sosiaalisessa mediassa onkin puitu sitä ristiriitaa, joka aiheutuu, kun tavallisen ihmisen vinkkelistä katujengi on kadulla ryöstöjä ja muita rikoksia tekevä nuorten porukka, ja poliisille taas määritelmä on erilainen.
Poliisin mukaan katujengeissä on kuitenkin kyse eri ilmiöstä kuin paljon julkisuutta saaneissa, alaikäisten toisiinsa kohdistamissa rikoksissa, kuten ryöstöissä ja alistavassa väkivallassa.
Heikinheimon mukaan poliisi tekee kaikkensa jengien rikollisen toiminnan pysäyttämiseksi, mutta poliisin näkökulmasta itse katujengi-ilmiön pysäyttämiseksi toimia on tehtävä jo ennen rikosprosessia.
Monet jengiläisiksi tunnistetuista ovat olleet viranomaisten moniammatillisen ennalta estävän toiminnan kohteena nuoruudessaan, mutta syrjäytymisen kierrettä ei ole saatu katkaistua.
Poliisin mukaan katujengejä on noin 10 ja niissä vaikuttaa ainakin sata ihmistä, useimmilla heistä maahanmuuttajatausta.
Järkyttävä ilmiö yleistyy pk-seudulla: Nuori tyttö pahoinpideltiin sairaalaan