Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

"Uusi piste Kallioon tai Itäkeskukseen" – Nuorille päihteidenkäyttäjille ehdotetaan yhden luukun palvelua

Päihteitä aktiivisesti käyttäville 18–25-vuotiaille helsinkiläisnuorillle tarvittaisiin yhden luukun palvelupiste, katsoo A-klinikkasäätiö. Yksi keskeinen haaste liittyy nuoriin, joilla on sekä päihteiden käytön että mielenterveyden haasteita.

Kaduilla haastatellut nuoret aikuiset toivoivat palvelupisteen paikaksi Kalliota tai Itäkeskusta. Siellä voisi viettää turvallisesti aikaa ja saisi ilman ajanvarausta apua esimerkiksi terveyshuoliin sekä toimeentulo- ja asunnottomuuskysymyksiin samoin kuin psykososiaalista tukea tai oikeusneuvontaa kriisitilanteissa.

Osa aktiivisesti päihteitä käyttävistä parikymppisistä helsinkiläisnuorista on päässyt mielenterveyspalveluihin vasta itsemurhaa yritettyään, kertoo äskettäin julkaistu A-klinikkasäätiön Yksikin kuolema on liikaa -esiselvitys.

Selvitys mallintaa uuden toimipisteen, jossa julkinen ja kolmas sektori tarjoavat nuorille monipuolista tukea ilman ajanvarausta. Näin pääsy terveys- ja sosiaalipalveluihin kohenisi selvästi.

Uusi malli tarvittaisiin, koska nykyiset palvelurakenteet pikemminkin edistävät nuorten syrjäytymistä kuin ehkäisevät sitä, korostaa A-klinikkasäätiön kohtaavan työn päällikkö Annuska Dal Maso.

– Parikymppiset päihteiden aktiivikäyttäjät tipahtavat pahasti palvelujen väliin etenkin elämän nivelvaiheissa, kun he esimerkiksi täysi-ikäistyvät tai siirtyvät lastensuojelun asiakkuudesta jälkihuollon piiriin. Luukulta luukulle kiertäminen on nuorille hyvin haastavaa, ja se pitkittää usein avunsaantia. Nykyjärjestelmän aiheuttamat vahingot maksavat yhteiskunnalle paljon enemmän kuin lisäsatsaus palvelujärjestelmän kehittämiseen, Dal Maso sanoo tiedotteessa.

Palvelujen ulkopuolelle tipahtaessaan nuoret altistuvat hyväksikäytölle ja syrjäytymiselle sekä pahimmillaan huumekuolemille, joiden määrässä Suomi on Euroopan kärkeä. Tuen saaminen vaatii aivan liikaa nuoren omaa aktiivisuutta.

– Ammattilaiset tuovat esiselvityksessä vahvasti esille, että nuorten tulee päästä katkaisu- ja vieroitushoitoon välittömästi ja jonottamatta. Korvaushoitoon hakeutumisen prosessi sekä vieroitushoitoon hakeutuminen on nyt liian hidasta ja mutkikasta. Tähän yhdistyvät päihteitä käyttävien nuorten elämänhallinnan puutteet sekä se, että heille on usein haastavaa pystyä sopimaan ja pysymään etukäteen sovituissa vastaanottoajoissa solmuisen elämäntilanteensa vuoksi. Heitä voi myös olla vaikea tavoittaa yksinkertaisesti siksi, että puhelin on hukassa tai se ei toimi, Dal Maso sanoo.

Yksikin kuolema on liikaa -esiselvityshankkeeseen saatiin rahoitus Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiöltä. Haastattelussa oli mukana 29 nuorta pääasiassa Helsingin kaduilla. Lisäksi haastateltavina oli 75 päihteitä käyttävien nuorten kanssa työskentelevää ammattilaista.

Moni haastatelluista nuorista oli asunnoton.

Osalla on mahdollisuus nukkua joskus öitä vanhemmillaan, osa majoittuu pääosin ystäviensä luona.

Aikuisten päihdekäyttäjien asumisyksiköt eivät nuoria kiinnosta. Moni aktiivisesti päihteitä käyttävä nuori ei missään nimessä halua asumaan asumisyksiköihin, kuten Ruusulankadulle Sininauhan asumisyksikköön tai Alppikadulle Diakonissalaitoksen Aurora-taloon.