Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Helsinki käynnistelee Östersundomin asuinalueiden tiivistämistä – toivoo jopa 6 000 uutta asukasta

Naapurustojen tie- ja vesijohtoverkkoja joudutaan kohentamaan.

Sipoosta Helsinkiin vuonna 2009 liitetyn Östersundomin kehittäminen on junnannut paikallaan, mutta nyt Helsinki on aloittelemassa nykyisten asuinalueiden tiivistämistä.

Kaavoitus on jo käynnistynyt Landbossa ja Karhusaaren pohjoisosissa. Vuoden 2025 alkuun mennessä Helsinki aikoo aloittaa kaavoittamisen Karhusaaren eteläosassa sekä Kappelintien ja Långörintien ympäristössä. Vuoteen 2030 mennessä edettäisiin Ribbingön ja Degermossan täydennysrakentamisessa.

Näille niin sanotuille ykkösvaiheen alueille on mahdollista rakentaa taloja yhteensä 1 500 – 2 000 uudelle asukkaalle.

Östersundomin alue oli vuodet 2009–2021 suurimmaksi osaksi rakennuskiellossa odottaessaan yhteistä yleiskaavaa, joka lopulta kumoutui korkeimmassa hallinto-oikeudessa keväällä 2021.

Pitkä rakennuskielto on rasittanut maanomistajia, jotka eivät ole saaneet tonttien myyntiä ja rakentamista liikkeelle.

Samaan aikaan Östersundomin väestö on vähentynyt 2 000 asukkaasta noin 1 800:aan. Väheneminen uhkaa jo alueen palvelutason, kuten joukkoliikenteen, ylläpitoa.

Nyt rakentamista voitaisiin alkaa edistää ykkösvaiheen alueilla. Suunnitelmat sisältyvät kaavoitusohjelmaan, jota kaupunkiympäristölautakunnan oli määrä käsitellä tiistaina.

Helsinki nimeää jo myös kakkosvaiheen alueet, joita voitaisiin alkaa täydentää sitten, kun alueen raideliikenneratkaisu on päätetty.

Täydennysrakentamiseen varauduttaisiin silloin Kärrissä, Puroniityntien pohjoisosassa, Vikkullantiellä sekä Kapteenintiellä, Bergantiellä, Härkätiellä ja Puroniityntien eteläosassa.

Kakkosvaiheessa tavoitellaan 500 – 4 000 uutta asukasta.

Kaavoitusohjelman mukaan Östersundomin kaupunginosia kehitetään osana Helsingin kaupunkirakennetta huomioiden arvokas luonto ja rakennettu kulttuuriympäristö.

Kaupunkiympäristön toimialan arkkitehdin Sanna Jauhiaisen mukaan kunkin asuinalueen suunnittelutavoitteet linjataan kohde kerrallaan.

– Mutta esimerkiksi Karhusaaren pohjoisosassa, jonka kaavoitus on nyt ajankohtainen, rantatontit aiotaan säilyttää väljempinä, kun taas sisämaan tonteilla rakentaminen voi olla tehokkaampaa.

– Samalla Karhusaaressa halutaan säilyttää virkistysalueita sekä vehreyttä ja luonnonmukaisuutta.

Östersundomin alueella on Sipoon-aikaista tie- ja vesihuoltoverkostoa, jotka on mitoitettu vähäiselle asukasmäärälle. Vesihuollon verkostot eivät välttämättä edes ulotu kaikille nykyisille pientaloalueille.

– Täydennysrakentaminen edellyttää infrastruktuuri-investointeja useilla Östersundomin osa-alueilla, kaavoitusohjelmassa todetaan.

Tulevaisuudessa yleiskaava määrittelee Östersundomin pääkatuverkoston ja eri alueiden rakennustehokkuudet. Keskeisimmät rakentamisalueet tulevat Porvoontien ja Porvoonväylän sekä raideliikenteen varrelle ja solmukohtiin.