Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Pieneen helsinkiläislähiöön aiotaan rakentaa lisää, syynissä etenkin paikoitusalueet –  Asukas: "Ei tornitaloja, jotain matalampaa"

Pihlajiston parkkipaikat, Lahdenväylän varsi ja Savelan puiston reunat kaavoittajan tarkastelussa. Kompaktiin lähiöönsä tyytyväiset asukkaat toivovat tiloja vanhuksille, koripallokenttää ja matalaa rakentamista.

Pihlajiston alueelle suunnitellaan lisärakentamista. Kaupunki aikoo laatia asemakaavoitusta ohjaavat suunnitteluperiaatteet ensi vuoden aikana.

Lisärakentamisen moottorina on uusi raidejokeri, joka sivuaa noin 2 400 asukkaan lähiötä sen eteläpuolelta.

Suunniteltu Malmi–Viikki-raideyhteys kulkisi alueen itäpuolella.

– Raideyhteydet nostavat Pihlajiston reunalta keskeiseksi solmukohdaksi, toteaa johtava arkkitehti Tiia Ettala kaupungin asemakaavoituksesta.

Suojellun Pihlajamäen ja uudehkon Viikinmäen väliin jäävä Pihlajisto on pitkälti juuri sen näköinen, millaiseksi se rakennettiin vuosina 1969–1975.

Viikin pelloille halutaan asuntoja, koska ratikka tarvitsee matkustajia – Pirkko ja Arja suunnittelevat jo poismuuttoa: "En halua katsella ikkunasta, mitä naapurin keittiössä on tarjolla"

Siniset betonipylväät ottavat tulijan vastaan Salpausseläntien mutkassa. Asuintalot ovat korkeita laatikoita. Niiden välissä on isoja pihoja ja pysäköintialueita.

– Myöhemmin on rakennettu vain muutamia uusia rakennuksia muun muassa Hattelmalantien ja Aulangontien varteen, Ettala kertoo.

– Yksi selkeä täydennysrakentamisen paikka ovat nykyiset laajat pysäköintialueet.

Näiden rakentaminen edellyttäisi esimerkiksi pysäköintihallien rakentamista.

Lisäksi selvitetään täydennysrakentamisen mahdollisuutta Lahdenväylän varressa ja alueen pohjoisosissa Savelanpuiston puolella.

Kaksikymmentä vuotta Pihlajistossa asunut Ilmari "Immu" Raitio, ottaisi uudet asukkaat mielellään vastaan.

Hän tosin epäilee, että parkkipaikkojen rakentaminen voi aiheuttaa vastustusta. Uusia asuntoja voisi hänen mielestään rakentaa metsän reunaan.

– Ei mitään tornitaloja, jotain matalampaa.

Savelan puoleinen Pihlajisto on tärkeä virkistysalue kävelypolkuineen.

Raition mielestä luonnonläheisyys ja mukavat asukkaat ovat Pihlajiston etuja.

– Täällä ei ole häiriköitä.

Eva Hartio on samaa mieltä: Vantaanjoen varsi ja Viikin luontokohteet ovat Pihlajiston hyviä puolia.

Nyt tiivistetään Helsingin pohjoisimman aseman tienoota tornitaloilla – Kun Kaarina, 85, muutti Tapuliin, se oli pelkkää niittyä

Hartiota viehättää myös Pihlajiston pienuus.

– Tämä on kompakti, pieni yhteisö. Täällä on jotenkin turvallinen olo, hän sanoo.

– Vaikka tässä näitä omia hörhöjä onkin, hän lisää nauraen.

Kaksi lastensa kanssa liikkunutta vanhempaa kehuu pientä lähiötä siitä, että koulu, päiväkoti ja kauppa ovat lähellä.

He ovat vieraskielisiä, kuten noin kolmannes Pohlajiston asukkaista.

Joukko kutosluokkalaisia poikia kaipaisi Pihlajistoon lisää koriskenttiä.

Tässä on Helsingin kaunein silta: "Suorastaan houkuttelee kävelemään yli" – HU:n äänestys oli äärimmäisen tiukka

Hartion mielestä kohennusta alue vaatisi. Yksi rumilus on Alepan talo keskellä Pihlajistoa. Sen kattoa ja takapihaa katselee yllättävän moni.

Hartio kaipaisi myös tiloja, joissa vanhukset voisivat kokoontua.

Neljännes Pihlajiston asukkaista on yli 65-vuotiaita. Naapurissa Viinkinmäessä yli 65-vuotiaita on noin 12 prosenttia.

– Täällä asuu paljon yksinäisiä vanhuksia. Olisi hyvä, jos heille olisi toimintaa lähellä kotia.

Jopa 7000 asukasta lisää – Karttakuva: Näin rakentaminen levittäytyy Viikin pelloille

Tällaisia parannuksia asukkaille Helsinki lupaa ensi vuonna – kasvatukseen 600 euron lisäys lasta kohti

Lauttasaareen vihdoin kaupungin vuokra-asuntoja – mutta miksi kokoomus äänesti vastaan? "Turha lisäys"

Helsingissä kehitettiin puurakenteinen mallikerrostalo, joka sopii täydennysrakentamiseen – tänne rakennetaan ensimmäiset