Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Natalya, 38, palasi Ukrainaan: "Kun kuulemme räjähdyksen, piiloudumme" – Tätä hän jäi kaipaamaan Suomesta

Kiovalainen Natalya Starynska palasi kutakuinkin normaaliin arkeensa, mutta sota leimaa kaikkea.

Elämä Suomessa oli ihan hyvää.

Syyskuussa Natalya Starynska, 38, kuitenkin pakkasi autoon tyttärensä Olgan, 11, koiransa ja kissansa. Nokka suunnattiin takaisin kotiin, sotaa käyvään Ukrainaan. Starynska ehti asua Helsingissä vain puolisen vuotta.

– Kiovassa oli melko turvallista, mikä toki nyt jälkikäteen katsottuna oli melko optimistinen arvio, perustelee Starynska englanniksi zoom-videohaastattelussa.

Paluun jälkeen, lokakuussa, Venäjä alkoi pommittaa Kiovaa laajamittaisesti. Perhe on joutunut tottumaan ilmahälytyksiin ja räjähdysten ääniin.

– Kun sanon, että olen tottunut pommituksiin, en todellakaan tarkoita, että olisin kuin James Bond, ilmeenkään värähtämättä ja mitään tuntematta. Olen koko ajan hälytystilassa ja hätkähdän kaikkia yllättäviä ääniä. Sellaista se oli Suomessakin, kun saavuimme.

Sota saa miettimään sellaisia asioita kuten että tytärtä ei voi jättää yksin kotiin, koska vanhemmille voi sattua jotain.

Jotkut ukrainalaiset ovat Natalya Starynskan mukaan pakaneet valmiiksi reppuun muun muassa lämpimiä vaatteita. Hänelläkin on repusta oma versionsa.

– Normaalissa repussani kulkevat mukana nyt kaikki asiakirjani: asunnon paperit, tyttären paperit, koulupaperit, kansainväliset asiakirjat. Minulla on valmiina myös ensiapulaukku, jonka otan mukaani, kun menemme suojaan.

Ukrainalaisissa kerrostaloissa ei ole väestönsuojia kuten Suomessa, vaan ainoat jatkuvasti kaikille avoimet suojat ovat metroasemia.

– Mieheni sanoo, että jos kuulemme hälytyksen, toimimme kuten normaalistikin. Mutta kun kuulemme räjähdyksen, piiloudumme. Vieressä ei saa olla ikkunoita tai ulkoseinää, vaan seiniä pitää olla ympärillä kaksi. Yleensä tämä tarkoittaa käytävää tai kylpyhuonetta. Kesällä vitsailtiinkin, että kun rakennetaan uusia taloja, käytävistä pitäisi tehdä paljon isompia.

Voin juoda aamuteeni, vaikka ei olisikaan sähköä.

Natalya Starynska

Suomeen paenneista ukrainalaisista runsaat 2 500 on Starynskan tapaan jo lähtenyt täältä, arvioi Maahanmuuttovirasto Migri. Suomesta on hakenut tilapäistä suojelua noin 44 500 ukrainalaista.

Tarkkaa palaajien lukumäärää ei tiedetä. Migrillä on tieto lähinnä ihmisistä, jotka ovat asuneet vastaanottokeskuksessa ja saaneet vastaanottorahaa, kertoo tilapäisestä suojelusta vastaava Minna Serradj.

– Kaikki eivät kuitenkaan asu vastaanottokeskuksissa, ja he voivat lähteä pois maasta ilmoittamatta ja perumatta.

Natalya Starynska ei saanut vastaanottorahaa, koska hänen omat varansa riittivät elämiseen. Hän ilmoitti kuitenkin lähdöstään Migrille.

Rajavartiolaitoksen mukaan ukrainalaisia on liikkunut rajan yli viikoittain pari tuhatta kumpaankin suuntaan. Lähtijöiden suunnitelmista ei kuitenkaan ole tietoa, sillä useimmat kulkevat EU:n sisärajan kautta eikä heidän tarvitse mennä rajatarkastukseen.

Juuri nyt Ukrainaan ei juuri palata, kertoo 25 avustusreissua Ukrainaan tehnyt Timo Kangastie Operaatio Timosta.

– Yhdessä vaiheessa, kun oli rauhallisempaa, ihmiset halusivat takaisin rauhallisempiin paikkoihin. Mutta nyt, kun sota on yltynyt ja ammutaan vähän joka paikkaan, kukaan ei enää palaa takaisin.

Kangastien mukaan pommitusten alku sai myös aiemmin paluuta suunnitelleita perumaan lähtönsä.

Ukrainassa kaivataan nyt yhtä avustustavaraa yli muiden – Operaatio Timo lähtee matkaan vielä kerran, vaikka rahaa puuttuu tuhansia

Pommeja lukuun ottamatta elämä Kiovassa on Natalya Starynskan mukaan nyt pääosin melko tavallista: Kaupoissa on ruokaa ja tarvikkeita, aikuiset käyvät töissä ja lapset koulussa.

– Mieheni olisi halunnut lähteä sotimaan, mutta häntä ei päästetty. He katsoivat, että hänestä on enemmän hyötyä IT-alalla. Myöskään siskoni mies ei ole rintamalla. Ukrainassa etulinjaan ei pääsääntöisesti lähetetä valmistautumattomia miehiä vaan pitää olla sotilaskoulutusta ja kunnon varusteet.

Suurin ero Kiovan entiseen arkeen on Starynskan mukaan sähköpula, sillä Venäjä on iskenyt Ukrainan sähköntuotantoon.

– Meillä on nyt suunniteltuja sähkökatkoja. Kun laittaa osoitteensa palveluntarjoajan portaaliin, saa tietää, milloin katkot ovat. Useimmiten sähköt ovat poissa neljä tuntia ja sitten taas päällä neljä tuntia.

Aiemmin myös kännykät lakkasivat nopeasti toimimasta, mutta nyt verkko kestää Starynskan mukaan jo kolme ja puoli tuntia.

– Kun sähköt ovat päällä, sen neljän tunnin aikana laitamme ruokaa, pesemme pyykkiä ja niin edespäin. Meillä on useita varavirtalähteitä. Aina kun sähkö on päällä, lataamme kaiken siltä varalta, ettei katko jää neljään tuntiin.

Starynska kertoo hankkineensa myös termospulloja, joissa vesi pysyy lämpimänä pitkään.

– Voin juoda aamuteeni, vaikka ei olisikaan sähköä. Olen myös hankkinut paljon kuivaruokia, joista saa lämpimän ruoan lisäämällä kuumaa vettä.

Suunniteltujen katkojen lisäksi on myös ennalta ilmoittamattomia sähkökatkoja, kun Venäjän pommittamaa verkkoa korjataan.

Kaikki odottavat, että talvesta tulee kova.

Natalya Starynska

Starynskalle sähkökatkot aiheuttavat harmia, sillä hänen työtään on kouluttaa projektipäälliköitä etänä.

– Kun sähkön kanssa on ongelmia, usein on ongelmia myös internetin kanssa.

Hän lisää, että sähkökatkojen vuoksi Ukrainassa on lyönyt läpi myös eräs suomalaisille tuttu keksintö: heijastimet.

– Katuvalojen sähköt ovat usein pois päältä, joten kadut voivat olla auringonlaskun jälkeen todella pimeitä. Ihmiset käyttävät tasku- ja otsalamppuja.

Kiovassa on myös ulkonaliikkumiskielto kello 23–5. Se tarkoittaa, että kun kaupat aiemmin olivat auki iltakymmeneen tai yhteentoista, nyt yleensä vain yhdeksään.

– Työntekijöiden pitää ehtiä kotiinsa ennen ulkonaliikkumiskiellon alkua.

Paluupäätös oli Natalya Starynskalle vaikea. Helsinki oli miljoonakaupunki Kiovaan verrattuna hiljainen, mutta riittävän kaupunkimainen tuntuakseen kotoisalta.

Starynska nautti yhdessä asumisesta siskonsa ja tämän tyttären kanssa. Nämä jäivät Suomeen ja Starynskan äiti asui täällä jo ennen sotaa.

– Tyttäreni kävi Helsingissä julkista lähikoulua ja se oli todella hienoa. Ukrainassa sellaista laatua saa vain yksityiskoulussa ja niistäkin vain todella etsimällä. Tämä vaivaa minua yhä. Siskoni tytär on yhä suomalaisessa koulussa ja oma tyttäreni opiskelee ukrainalaisessa koulussa etänä.

Starynska kiittelee myös lämpimästi perhettä auttaneita suomalaisia, jotka esimerkiksi tarjosivat perheelle ilmaisen asunnon kahdeksi kuukaudeksi.

Hän halusi kuitenkin palata aviomiehensä luo. Lisäksi hän sai Kiovasta työtarjouksen – projekti tosin peruttiin ennen kuin se ehti alkaa.

Starynskan mukaan työt ovat motiivina myös osalle muista Ukrainaan palanneista, etenkin jos oma kielitaito ei riitä työpaikkaan Suomessa.

2 500

Runsaan 2 500:n ukrainalaisen arvioidaan lähteneen jo Suomesta.

Osa ukrainalaisista on heitä auttavien mukaan jättänyt Suomen myös täkäläisten olosuhteiden vuoksi. Timo Kangastien mukaan päätökseen vaikuttavien asioiden joukossa on ollut esimerkiksi vastaanottokeskuksissa tarjoiltu ruoka, joka ei ole ollut ukrainalaiseen makuun. Jotkut ovat Kangastien mukaan myös kertoneet, ettei ruokaa ole saanut tarpeeksi.

– Heillä ei ole varaa ostaa itselleen mitään muuta ruokaa.

Ukrainalaisia Sipoossa auttava Natali Panchuk kertoo, että Suomesta on lähdetty myös muualle Eurooppaan, missä pakolaisille maksettava raha riittää elämiseen paremmin.

Natalya Starynska korostaa, ettei paluu tarkoita ukrainalaisten olevan kiittämättömiä. Koti-ikävä voi kuitenkin viedä voiton, jos koti on ehjä ja alue suhteellisen turvallinen.

Ukrainasta tulee kuolinuutisia Suomeen – Aztem, 33, kertoo jatkuvasta jännityksestä

Natalya Starynska on toistaiseksi jäämässä kotimaahansa. Haastatteluhetkellä hän on tosin käymässä Israelissa.

– Kiovassa tuntuu kodilta ja miehenikin on siellä. Paluu ei välttämättä ollut ihanteellinen päätös, mutta se toimi minulle. Olemme mieheni kanssa kuitenkin päättäneet, että jos lämpö katkeaa talveksi, menemme talvella pariksi kuukaudeksi takaisin Suomeen.

Tällä hetkellä lämmitys toimii normaalisti, mutta mahdollisesta pulasta on varoitettu.

Starynskan mukaan pahimmassa tapauksessa asunnot voivat kylmetä niin, että putket jäätyvät. Hän pitää kuitenkin todennäköisempänä, että asuntojen lämpötilaa lasketaan noin 15 asteeseen.

– Kaikki odottavat, että talvesta tulee kova.

Korjattu 23.11.2022 klo 15.43: Korjattu lauseesta "Ukrainalaisissa kerrostaloissa ei ole pommisuojia kuten Suomessa" muotoon ukrainalaisissa kerrostaloissa ei ole väestönsuojia kuten Suomessa.

Raportti: Joka toinen Ukrainasta paennut lapsi on ahdistunut – Näitä neljää asiaa lapset kaipaavat nyt kipeimmin

Fingrid päivitti arvionsa siitä, riittääkö sähkö Suomessa tulevana talvena – "Säästöllä ja käytön ajoittamisella voi olla ratkaiseva merkitys"

Sähkökatkot voivat aiheuttaa vahinkoja suomalaiskodeissa: "Varoitusaika voi olla hyvin lyhyt" – Varaudu näin, vinkkaa vakuutusyhtiö