Helsingissä oli viime vuonna lähes 10 000 hälytystehtävää. Määrän ennustetaan nousevan, kun takkoja ja saunoja käytetään ahkerasti. Jos talvi on kylmä, se tuo oman lisänsä.
Kylmä talvi ja sähkön hinta saavat kotitaloudet käyttämään tavallista enemmän tulisijoja, kuten takkoja ja saunoja sekä polttamaan kynttilöitä.
Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Vesa Halonen sanoo, että kylmä talvi ja tulisijojen käytön lisääntyminen lisäävät tavallisesti myös palohälytysten määrää.
– Olemme tiedostaneet, että kun sääolosuhteet ovat kovat, tehtävämäärissä on nousua. Toki toivon, että talvesta ei tulisi normaalia vilkkaampi.
Pelastuslaitoksen operatiivinen valmius on rakennettu niin, että järjestelmä kestää, vaikka hälytykset ruuhkautuisivat.
– Jos hälytyksiin tulisi talvikuukausien aikana 20 prosentinkin nousu, se ei hetkauttaisi toimintaamme millään tavalla.
Periaate on, että ensisijaisesti oman alueen vapaa pelastusyksikkö saapuu paikalle, kun hälytys tulee.
– Jos kaikki yksiköt ovat hälytyksessä, nostamme sopimuspalokuntien valmiutta tai pyydämme apua naapurikunnista. Tämä on meille ihan tavanomaista operatiivista johtamista.
Helsingissä toimii 15 sopimuspalokuntaa.
Kun sääolosuhteet ovat kovat, tehtävämäärissä on nousua.
Erityisesti suuret tulipalot työllistävät pelastuslaitosta isosti ja pitkään. Tällainen oli esimerkiksi viime vuoden joulukuussa Meiran maustetehtaalla Vallilassa syttynyt palo.
– Paloa oltiin sammuttamassa lähes kolme vuorokautta, mutta pystyimme samaan aikaan hoitamaan kaikki päivittäiset tehtävät. Sammutus- ja pelastusyksikkömme lähtivät tästäkin huolimatta liikkeelle noin 55 minuutin välein, Halonen laskeskelee.
Viime vuonna Helsingissä oli 9 438 hälytystehtävää ja 63 888 ensihoitotehtävää. Hälytystehtävälle lähdettiin keskimäärin 55 minuutin ja 41 sekunnin välein ja ensihoitotehtävälle kahdeksan minuutin ja 13 sekunnin välein. Rakennuspaloja oli sata.
Viime viikolla Helsingin keskustassa tapahtuneet putkirikot ovat viimeaikaisin esimerkki tilanteesta, joka söi isosti pelastuslaitoksen resursseja.
Pelastuslaitos on varautunut myös tilanteeseen, mikäli hälytyksiä tulisi niin paljon, että yksiköt loppuisivat kesken. Tällainen tilanne on mahdollista teoriassa, mutta käytännössä juurikaan ei.
– Sitten ryhtyisimme elämään todellista niukkuutta. Tarkistus- ja varmistustehtäviä siirrettäisiin. Osa automaattihälytyksistä saisi odottaa ja hoitaisimme kiireelliset tehtävät ensin.
Sairaaloista tai muista korkean riskin kohteista tulleita automaattihälytyksiä ei siirretä.
Helsingissä toimii tällä hetkellä yhdeksän pelastusasemaa. Vuodenvaihteessa Konalan uusi pelastusasema aloittaa toimintansa ja väliaikainen lakkaa. Konalaan sijoittuu jatkossa pelastus- ja ensihoitoyksikön lisäksi nykyisin Herttoniemessä toimiva vaarallisten aineiden erikoisyksikkö.
– Tapanilaan avataan ensi vuoden toukokuussa väliaikainen pelastusasema parantamaan sen alueen toimitusaikoja, Halonen sanoo.
Helsingissä pelastusyksiköiden vasteaika kiireellisissä tehtävissä on kuusi minuuttia. Lähes koko Helsinki kuuluu ykkösriski- eli vaativimpaan luokkaan.
– Tavoitteena on, että autot lähtevät liikkeelle minuutin sisällä siitä, kun hälytys tulee. Kohde tavoitetaan viiden minuutin ajomatkan sisällä, Halonen kertoo.
Helsingin pelastuslaitos aikoo tulevana talvena panostaa erityisesti turvallisuusviestintään, jotta tulipaloilta vältyttäisiin.
– Tiedän tapauksia, joissa kiuasta on lämmitetty niin, että sillä lämmitetään myös taloa. Sellaiseen sitä ei ole suunniteltu.
Myös pitkään käyttämättä olleiden takkojen lämmittäminen herättää pelastuslaitoksissa huolta.
– Kaikki tulisijat tulisi nuohota ja tarkistaa savuhormin kunto. Samalla saattaa saada opastusta, miten takkoja kannattaa lähteä lämmittämään tauon jälkeen, Halonen jatkaa.
Paloturvallisuusviikkoa vietetään 26.11.–1.12.