Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Uutisten viikon lukupaketissa asiaa somesta ja tulevaisuuden toimittajasta

THL:n seuranta: Koronarokotukset eivät lisänneet kuolleisuutta

Koronarokotteet eivät lisänneet suomalaisten kuolleisuutta. Tähän tulokseen tuli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) seurantatutkimus.

Tutkimuksessa tarkasteltiin koronarokotteen saaneiden kuolleisuutta yhdeksän viikon sisällä rokotuksista ja sitä vertailtiin rokottamattomien kuolleisuuteen samana aikana. Seurantaa tehtiin 1. lokakuuta 2020 ja 19. syyskuuta 2022 välillä.

Koronarokotteen saaneiden kuolleisuus oli seurantatutkimuksen mukaan selvästi rokottamattomia matalampi toisen, kolmannen ja neljännen rokotuksen jälkeen. Tulos oli sama riippumatta käytetystä rokotevalmisteesta.

– Matala kuolleisuus rokottamisen jälkeen johtuu todennäköisesti suurelta osin muista syistä kuin koronarokotteen suojaavasta vaikutuksesta. Rokottamattomien joukossa on myös hyvin sairaita ihmisiä, joilla kuoleman riski on korkea. Koronarokotteen antamista on voitu heillä lykätä sairauden vuoksi. Rokotuksia ei myöskään yleensä anneta saattohoidossa oleville, jotka elävät elämänsä viimeisiä viikkoja tai kuukausia. Nämä seikat voivat nostaa kuolleisuutta rokottamattomien joukossa, pohtii tiedotteessa THL:n erikoistutkija Petteri Hovi.

Sosiaalisessa mediassa on esiintynyt paljon väitteitä, joiden mukaan koronarokotukset olisivat lisänneet Suomen kuolleisuutta.

Seurannassa olivat yli 16-vuotiaat 0–3, 4–6, sekä 7–9 viikkoa rokotteiden saamisen jälkeen. Tutkimuksessa seurattiin kuolleisuutta yhteensä yli 12 miljoonan rokoteannoksen jälkeen.

– Kuolleisuuteen liittyvän turvallisuusseurannan tavoitteena on tutkia, onko kokonaiskuolleisuus noussut rokottamisen jälkeen. Tulosten ja menetelmien julkaisu tarjoaa tilaisuuden kertoa siitä, miten koronarokotuksiin liittyviä haittaepäilyjä tutkitaan Suomessa, kertoo tiedotteessa THL:n tilastotutkija Tuomo Nieminen.

Tutkimuksessa vakioitiin sukupuoli, ikä, taustasairaudet ja laitoshoito, jotta kuolleisuudet rokotettujen ja rokottamattomien välillä olisivat vertailukelpoista.

Kuolleisuus tarkoittaa tietyllä aikavälillä kuolleiden ihmisten osuutta seuratusta joukosta. Suomessa kuolee vuosittain yli 50 000 ihmistä, joista noin 7 500 on 15–64-vuotiaita ja noin 45 000 yli 65-vuotiaita.

THL huomauttaa, että kun väestöstä rokotetaan valtaosa, osa väestöstä väistämättä kuolee ajallisesti lähellä rokottamista. Seurantatutkimuksessa ovat mukana kaikki nämä kuolemat riippumatta siitä, oliko niillä kuolinsyytutkimuksen mukaan yhteyttä rokotukseen vai ei.