Suomessa tehdystä pimeästä työstä tulee vuosittain noin 300–480 miljoonan euron vaje verotuloihin ja sosiaalivakuutusmaksuihin. Asiasta kertoo Verohallinto tiedotteessaan.
Vetohallinnon mukaan on selvää, että viranomaisyhteistyötä ohjaava kansallinen harmaan talouden strategia ja toimenpideohjelma tarvitsevat jatkoa.
Pimeän työn määrää ja siitä aiheutuvia valtion tulonmenetyksiä on arvioitu Suomessa nyt ensimmäisen kerran.
Suomessa tehdään pimeää työtä vuosittain arviolta vähintään 900 miljoonan euron ja jopa 1,4 miljardin euron edestä. Tiedot käyvät ilmi Harmaan talouden selvitysyksikön tuoreista selvityksistä.
Mainitun 1,4 miljardin summan ymmärtää parhaiten, jos lasketaan, kuinka monta upouutta autoa sillä saisi. Tuliterä 1-sarjan BMW maksaa esimerkkitapauksessa noin 33 200 euroa, joten koko pimeän työn arvolla voitaisiin hankkia lähes 42 200 uutta Bemaria.
Pimeä työ aiheuttaa mittavia menetyksiä verotuloihin ja sosiaalivakuutusmaksuihin.
– Kansainvälisessä vertailussa Suomi pärjää melko hyvin, mutta ilmiö on meilläkin merkittävä ja sen torjuntaan pitää kiinnittää huomiota jatkossakin, sanoo Harmaan talouden selvitysyksikön johtaja Janne Marttinen.
Hänen mukaansa on hyvä, että meillä on nyt entistä tarkempaa tietoa pimeän työn määrästä, jotta viranomaiset voivat tehokkaasti kohdistaa valvontatoimia oikeisiin paikkoihin.
Pimeitä palkkoja maksetaan eniten matalapalkka-aloilla, joilla työvoimaa käytetään paljon. Tyypillinen pimeää palkkaa maksava työpaikka on rakennus-, ravintola-, kuljetus-, varastointi- tai vähittäiskaupan alan yritys.
Näillä toimialoilla työvoimaa tarvitaan paljon, palkkataso on alhainen ja käteisen käyttö on tavallista.
Verohallinto valvoo jatkuvasti työvoimavaltaisia aloja, kuten rakennusalaa. Taksiala on juuri ollut erityisseurannassa, ja seuraavaksi aiotaan valvoa tehostetusti ravintola-alaa.