"Lasten kanssa autossa päivitellään jalankulkijoita, joita ei kerta kaikkiaan näe" – HU teki heijastinratsian ja tämä oli tulos: yhdeltä ryhmältä puuttuivat täysin

Pikaisen heijastinratsian tulos Oulunkylässä: naisten takin liepeissä ja laukkujen hihnoissa roikkuu pehmeitä mainosheijastimia.

Pimeillä lenkkipoluilla ja pyörän selässä kätevimmäksi ovat osoittautuneet heijastinvaljaat.

– Ne ovat mun lempparit, toteaa Pauliina Petrell.

– Käytän niitä kun lähden kävelylle. Ne näkyvät hyvin joka puolelle.

Heijastin on halpa turva, jonka tarpeellisuuden moni on huomannut auton ratissa.

– Lasten kanssa päivitellään autossa jalankulkijoita, joita ei kerta kaikkiaan näe pimeällä, sanoo Paula Nuorteva.

Hanna Härmän tummassa takissa välkehtii henkivakuutuksia myyvän Nordea Lifen sydänheijastin: tärkeä henkivakuutus tämäkin muovilätkä.

– Tämän on hyvä, ketju ei saa olla liian pitkä, Härmä toteaa työnantajansa heijastimesta.

Iltaisin hän ulkoillessa hän käyttää heijastinvaljaita.

– Ne käsivarteen lyötävät ovat myös hyviä.

Perheenäidin mielestä lasten ja aikuisten vaatteissa saisi olla nykyistä enemmän heijastimia.

Pehmeät sydänheijastimet suojaavat myös Tuija Heiskaria.

– Nämä ovat hyviä, sillä ne eivät mene rikki.

Toisessa lukee Pilke, toisessa I love museums.

Molemmat ovat Heiskarille sydämenasioita: työnantaja, yksityinen päiväkoti, on erinomainen. Museorakkautta tunnustava heijastin tuli museokortin mukana.

Pauliina Petrellin takin reunoissa kiikkuu kaksi heijastinta.

– 4h-yhdistyksen heijastimen sain iskältä, leijonaheijastimen poliisilta.

Petrell jää pohtimaan, miten hyvin heijastimia on nykyään tarjolla.

– Ehkä vähän, mutta vaatteissa on aika hyvin.

Paula Nuortevan kulkua suojelee Kuvaverkon pingviiniheijastin ja Englantilaisen koulun heijastin.

Ensimmäisen alkuperää hän ei tiedä, toinen on hänen entinen opinahjonsa.

– Yritän pysyä hengissä, Nuorteva perustelee heijastimen käyttöä.

Hän haluaa olla myös esimerkki jälkikasvulleen.

Tryptomax, lukee Amanda Mannosen heijastimessa.

Mannonen nauraa, ettei hän edes tiedä, mitä teksti mainostaa. Google kertoo, että kyseessä on vitamiinivalmiste.

– Tämä on ollut mulla aina. Tykkään siitä, että narun päässä on klipsi. Sen saa helposti kiiinni. Hakaneuloista voi jäädä jälkiä takkiin.

Päivi Rimpiläisen punainen pisaraheijastin on muisto verenluovutuksesta.

– Heijastimia voisi olla enemmän, Rimpiläinen sanoo ja tarkastelee mustaa vaatetustaan.

Myös hän vannoo heijastinvaljaiden nimeen.

– Ne ovat tosi kätevät, voi vetää erikokoisten takkien päälle.

Mutta missä ovat miesten heijastimet? Helsingin Uutisten ratsiaan osuneiden miesten vaatteista löytyi hakemalla pieni heijastava logo tai ohut kaistale heijastavaa kangasta, jos sitäkään. Roikkuvaa heijastinta ei ollut yhdelläkään.