Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Uutisten viikon lukupaketissa asiaa somesta ja tulevaisuuden toimittajasta

Helsingin poliisissa aloitti uusi ryhmä, joka torjuu katujengirikollisuutta – "Alaikäisten ryöstörikoksissa pääosin kyse eri ilmiöstä"

Helsingin poliisilaitoksella aloitti lokakuussa uusi koordinaatioryhmä, jonka tarkoituksena on kehittää katujengirikollisuuteen liittyvää havainnointia, tiedonkulkua, tilannekuvaa ja tutkintajärjestelyjä poliisilaitoksen sisällä.

Ensimmäiset havainnot katujengi-ilmiöstä tehtiin poliisin mukaan toukokuussa 2021, kun väkivallan kierre kahden eri ryhmän välillä alkoi.

Näitä vakavia rikoksia tutkittiin tehokkaasti ja Helsingin poliisi esti viime vuoden lokakuussa katujengien välisen väkivallanteon Kaivohuoneella. Tämän vuoden toukokuussa Helsingin käräjäoikeus tuomitsi ensimmäiset henkilöt kokonaisuuteen liittyen.

– Rikostutkintamme onnistui erinomaisesti ja tilanne rauhoittui. Tilannekuvan muodostaminen nopeasti syntyneestä ja muuttuvasta ilmiöstä ei ole helppoa, joten paransimme tietojenvaihtoa Länsi- ja Itä-Uudenmaan poliisilaitosten sekä Keskusrikospoliisin kanssa. Teemme yhteistyötä myös Pohjoismaiden pääkaupunkien ja Lontoon poliisin kanssa. Suomen kehitys on vielä alkuvaiheessa muihin maihin verrattuna, arvioi tiedotteessa poliisikomentaja Lasse Aapio.

Tällainen on Helsingin kaduilla kytevä roadman-ilmiö – Mertsi Tamminen, 33, näki itse miten jengiytyminen alkoi 2000-luvun Göteborgissa

Katujengirikollisuuden vuoksi perustetun koordinaatioryhmän puheenjohtaja on rikosylitarkastaja Markku Heinikari. Koordinaatioryhmässä ovat mukana uhkatutkintaryhmä, analyysi- ja tiedusteluryhmä sekä valvonta ja ennalta estävä toiminto.

– Meidän pitää ottaa tämä asia haltuun, kun ilmiö on vasta alkutekijöissään. Tätä ilmiötä ei kukaan pysty yksinään ratkaisemaan, tähän tarvitaan saumatonta ja laajaa yhteistyötä, niin poliisin sisällä kuin myös muiden yhteistyökumppaneiden kanssa.

– Tehtävänämme on pitää Helsinki turvallisena kaupunkina ja asukkaiden turvallisuudentunne korkealla, Heinikari vakuuttaa tiedotteessa.

Alaikäiset tekevät rikoksia tyypillisesti ryhmässä, mutta se ei poliisin näkökulmasta tarkoita jengiytymistä. Kyseessä ei myöskään ole uusi ilmiö.

Keskusrikospoliisin tekemän selvityksen mukaan alaikäisten väkivaltarikollisuuden kasvu vuosina 2015–2021 ei liity tiettyyn väestöryhmään, alueeseen, ilmiöön tai tapahtumapaikkaan. Kaupunkien vertailussa havaittiin, että rikollisuus on kasvanut selvästi enemmän pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa kaupungeissa ja pienemmissä kaupunkimaisissa kunnissa kuin pääkaupunkiseudulla.

– Helsingissä nuorten ryöstörikosten määrä on tänä vuonna kasvanut merkittävästi. Alaikäisten ryöstörikoksissa on kuitenkin pääosin kyse eri ilmiöstä kuin katujengiasiassa, jossa keskeiset henkilöt ovat noin parikymppisiä ja rikokset vakavampia.

– Katujengi on useiden henkilöiden muodostama ryhmä, jolla on oma nimi ja identiteetti. Jengiin kuuluvat henkilöt tekevät erilaisia rikoksia yhdessä ja yksin. Tunnistettujen jengien nimet viittaavat usein katuihin tai kaupunginosiin.

Tunnistettujen katujengien välillä on selviä eroja rikollisen toiminnan aktiivisuuden ja rakenteen suhteen. Katujengien ja niihin kuuluvien henkilöiden määrittely ei ole yksinkertaista.

– Katujengissä on yleensä yksi tai useampi johtohahmo sekä ydinryhmä. Jengien keskeiset henkilöt ovat tällä hetkellä suomalaisia parikymppisiä miehiä, joilla maahanmuuttajatausta. Ryhmissä ja niiden vaikutuspiirissä on myös alaikäisiä. Useilla keskeisillä jäsenillä on nuoresta iästä huolimatta pitkä rikoshistoria, Heinikari jatkaa.

"Ilmiön pysäyttäminen ei ole yksin poliisin käsissä" – Näin poliisi määrittelee katujengin

Helsingin poliisi toteaa tiedotteessa, että Suomessa katujengit eivät pidä katuja tai asuinalueita hallussa.

–Niihin kuuluvilla henkilöillä on kuitenkin laajaa vaikutusvaltaa sosiaalisen median alustoilla, joilla he ruokkivat rikollisen elämäntavan ihannointia ja vastakkainasettelua. Myös gangstarap-musiikkia käytetään uhoamisen ja vastakkainasettelun keinona.

– Vastakkainasettelut eskaloituvat väkivaltaisina yhteenottoina, joita on nyt jo nähty useita. Motiivit näihin väkivallantekoihin ovat usein vähäpätöisiä. Meillä on paljon kansainvälisiä esimerkkejä siitä, mihin tällaisen ilmiön kehityskulku voi johtaa. Tähän on suhtauduttava vakavasti.

Poliisi: alle 15-vuotiaiden pahoinpitelyt kasvaneet tuntuvasti – Asiantuntija: nämä kaksi syytä ajavat nuoret katujengeihin

Aloite: Kansalaisille tulee antaa lupa kantaa asetta suojeluperusteella, taustalla katujengien pelko – Poliisilta täystyrmäys: "Järjetöntä"

"Aseistettu mies" paljastui 12-vuotiaaksi pojaksi – Helsingin poliisilta vakava muistutus: "Etenkin nuorilta tuntuu puuttuvan ymmärrys"

Järkyttävä ilmiö yleistyy pk-seudulla: Nuori tyttö pahoinpideltiin sairaalaan

"Lasten puhelimista löytyy kuvia rahatukoista ja poseerauksista" – Ryhmässä ryöstelevät nuoret huolestuttavat poliisia: Tämä yleistynyt ilmiö vaikeuttaa tapausten selvittämistä

Stadin Skoudeksi valittu rikostarkastaja Jari Koski on erityisen huolissaan yhdestä asiasta – "Täytyy pitää yllä ajatusta, että näistä rikoksista jää kiinni"