Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mitä tapahtuu ränsistyneelle Kulosaaren ostarille? – Neuvottelut omistajan kanssa ovat käynnissä, kertoo kaupungin kaava-arkkitehti

Kulosaaren ostoskeskuksesta pitää valmistella uusi kaava. Purkaminen kokonaan ei ole mahdollista.

Kulosaaren ostarilla Alepan ovi käy tiuhaan. Tyhjiä liiketiloja on, mutta silti ostarilla toimii muun muassa laulukoulu, kukkakauppa sekä japanilaisia tarvikkeita, herkkuja ja pakattua sushia myyvä Kaimono.

Kolme ravintolaakin löytyy: perinteikäs Kuparilyhty, kiinalainen sekä roomalaishenkistä pizzaa tarjoava Levanto, joka tosin on auki ainoastaan viikonloppuisin.

Ostoskeskuksen tulevaisuus on toistaiseksi auki. Purkamisen mahdollistava kaava kaatui kesällä 2020 siihen, ettei Korkein hallinto-oikeus antanut kaupungille lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä, jonka mukaan ostarirakennusta ei voi kokonaan purkaa.

Hallinto-oikeus näki Erkki Karvisen vuonna 1960 suunnittelemassa ostarissa rakennushistoriallista arvoa.

Purkamisen myötä ostarin paikalle oli tarkoitus rakentaa asuinkerrostaloja, joiden alakerrassa olisi liiketilaa. Nyt asia on pohdinnassa uudelleen.

Arkkitehti Henrik Ahola kaupunkiympäristön toimialalta kertoo, että laadittavan uuden kaavaratkaisun myötä esimerkiksi portaittaisia paviljonkimaisia osia jäisi ennalleen. Osa ostarista voitaisiin purkaa ja tilalle rakentaa asuntoja. Ostari on kooltaan noin 2 600 neliötä.

– Nyt yritämme löytää kaavaratkaisun, jolla turvataan lähipalvelut alueella, sekä vaalitaan rakennettuun ympäristöön liittyviä arvoja, sanoo Ahola.

Neuvottelut ostoskeskusyhtiön kanssa ovat meneillään.

– Toivottavasti pääsemme ratkaisuun ja eteenpäin asiassa. Varsinaiseen kaavoitusprosessiin menee sitten noin 1,5 vuotta, Ahola sanoo.

Ostarin kultakausi on jäänyt taa. Metropysäkin päässä idässä on Hertsi, keskustaan päin mentäessä Redi.

Ahola toteaa, että vajaakäyttöisen ostoskeskuksen pyörittäminen ei ole kannattavaa liiketoimintaa, mutta samalla ostariyhtiö on velvollinen pitämään kiinteistöstä huolta.

– Rakennettavilla uusilla asuinnoilla maanomistaja eli ostoskeskusyhtiö voisi rahoittaa myös vanhojen osien kunnostamista. Kaikkien edun mukaista on löytää ratkaisu, Ahola toteaa.

Vuosi 1960, jolloin Karvisen suunnitelma Kulosaareen valmistui, oli lähiöiden, autoistumisen ja samalla ostarirakentamisen kulta-aikaa.

Kaupunginmuseo on luokitellut Kulosaaren ostoskeskuksen arvokkaimpaan luokkaan, mutta pitänyt mahdollisena itäisen osan purkamista ja sen korvaamista asuinkerrostalolla. Keskus on säilynyt vuosikymmenten varrella liki muuttumattomana.

Helsingissä on purettu useita ostarirakennuksia viime vuosina, kuten esimerkiksi Puotilan ostari, jonka tilalle on jo noussut kerrostaloja.

Herttoniemen täydennysrakentamista varten laadittu tuore konsulttiselvitys puolestaan kertoo, että Eliel Muoniovaaran suunnittelema Herttoniemen ostoskeskus, Erätori, on arvotettu niin ikään korkeimpaan luokkaan. Se on arkkitehtuuriltaan harkittu ja viimeistelty, ja se on kiinteä osa harvinaisen eheänä säilynyttä Herttoniemen 1950-lukulaista asuinaluetta.