Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

"Nyt tarvitaan yhden hengen neukkareita" – Vanhoja toimistoja uudistetaan urakalla tai muutetaan asunnoiksi pääkaupunkiseudulla

Pääkaupunkiseudulla on toimistoja tyhjillään jopa 150 jalkapallokentän verran.

2020-luvun toimisto ei ole pitkä käytävä, jonka varrella sijaitsee perinteisiä työhuoneita. Mutta ei se ole myöskään vieri viereen ahdettuja neliömetrin työpisteitä.

– Nyt puhutaan monitilaympäristöistä, joissa on paikkoja erilaisille työtehtäville, sanoo KTI Kiinteistötiedon toimitusjohtaja Hanna Kaleva.

Korona-ajan perua ihmiset tekevät yhä paljon etätöitä, ja toimistoista on tullut entistä korostetummin työkavereiden kohtaamisen ja vuorovaikutuksen paikkoja erilaisine neuvottelutiloineen.

– Yhä enemmän tarvitaan myös ”yhden hengen neukkareita”, jotka ovat pelkkiä puhelinkoppeja tilavampia, Kaleva valottaa.

Paitsi että toimistoilta edellytetään modernia, viihtyisää ilmettä, lähistöllä pitäisi olla myös palveluja eli kauppoja, lounasravintoloita, kuntosali ja työterveysasema.

– Työntekijät ovat entistä vaativampia ja työnantaja joutuu houkuttelemaan heitä.

Tyhjiä toimistoja oli pääkaupunkiseudun keskeisillä toimistoalueilla syyskuun lopussa 517 000 neliömetriä. Määrää vastaa 72 jalkapallokenttää. Kaikkiaan seudulla arvioidaan olevan tyhjiä toimistoja jopa 1,1 miljoonaa neliötä.

Helsinki Research Forumin mukaan vajaakäyttöaste nousi seuratuilla alueilla vuosineljänneksen loppuun verrattuna prosenttiyksikön. Merkittävin muutos vajaakäyttöasteissa tapahtui Vallilassa, jossa vapautui käytöstä useita suuria tiloja.

Vallilan konttoreista tyhjänä oli 17,7 prosenttia.

– Vallilan sijainti on hyvä, ja parempikuntoiset toimistot ovat edelleen hyvässä markkinassa. Alue on kuitenkin kovin heterogeeninen, ja sieltä löytyy monenlaista kohdetta iästä ja laadusta riippuen, Kaleva toteaa.

Käyttöasteen nousuja nähtiin etenkin Ruoholahdessa, mutta myös Kalasatamassa ja Sörnäisissä.

Keskimääräinen vajaakäyttöaste tutkittujen alueiden konttoreissa oli 12,3 prosenttia. Kalevan mukaan toimistojen osalta eletään nyt negatiivissävytteisessä markkinassa, joka johtuu Venäjän hyökkäyssodasta, joka sysäsi korot ja inflaation nousuun.

– Yritysten vuokrauspäätökset kestävät aiempaa kauemmin. Etätyön määrä elää, ja pyrkimys on hieman pienempiin tiloihin.

Kaupunkiluonnon säästämistä vaativat aktiivit herättelivät taannoin päättäjiä Helsingin Uutisissa (16.11.) kiirehtimään tyhjillään olevien rakennusten ottamista asuinkäyttöön sen sijaan, että rakennettaisiin uusia asuinalueita.

Tilastojen valossa kiinteistönomistajat eivät katsele toimitilojaan pitkään tyhjillään. Tavallista on peruskorjata ne laadukkaammiksi toimistoiksi.

Varsinkaan auttamattomasti vanhentuneiden toimistorakennusten kohdalla se ei ole mahdollista. Tällöin tonteille voi olla järkevämpää hakea käyttötarkoituksen muutosta.

Huippuvuosina 2018 ja 2019 kumpanakin peräti 21–22 jalkapallokentällisen verran konttoreita otettiin keskeisillä toimistoalueilla muuhun käyttöön, etupäässä asunnoiksi.

– Lähes puolessa tapauksista käyttötarkoituksen muutos tarkoittaa vanhojen tilojen purkamista ja uudisrakentamista, Kaleva kertoo.

Jonkin verran toimistojen tilalle on tullut hotelleja ja esimerkiksi oppilaitoksia tai hoivatiloja.

Vuosina 2012–2021 toimistotilaa poistui keskeisillä alueilla tarjonnasta keskimäärin lähes 97 000 neliötä vuodessa eli poistuma ylitti uusien valmistuvien tilojen määrän yli 10 000 neliöllä vuodessa.

Lähteet: KTI Kiinteistötiedon ja kiinteistöalan yritysten Helsinki Research Forumin raportit.