Kaurilan saunan Saara Heikkinen haluaisi jatkaa yleisen saunan pitämistä, jos sopiva tila löytyisi.
Munkkiniemessä sijaitsee tunnelmallinen Kaurilan sauna -myymälä. Vanhan lamppukaupan tiloissa neljässä kerroksessa on myynnissä niin itse valmistettua luonnonkosmetiikkaa ja mehiläisvahakynttilöitä kuin pellavapyyhkeitä ja saunamittareitakin.
Kaurilan saunan tarina ulottuu kuitenkin pidemmälle kuin vuoteen 2019, jolloin myymälä Munkkiniemessä avautui.
– Kaurilan sauna syntyi vuonna 2009, kun avasin oman kotimme pihapiirissä Meilahdessa yleisen saunan. Halusin saunavieraitteni käyttöön perinteiset pellavapyyhkeet ja luonnonkosmetiikkatuotteita. En löytänyt haluamiani tuotteita kaupasta, joten tein kaiken itse, kertoo Kaurilan saunan perustaja Saara Heikkinen.
Ensimmäinen tuote oli suolasaippua, jonka Heikkinen kehitti omalle atooppiselle iholleen. Sen jälkeen hän kuunteli saunassa kävijöiden toiveita löylyttämisen lomassa ja kehitti niiden perusteella tuotteita, kuten vaikkapa voidedeodorantin.
Heikkiselle yleisen saunan pyörittämisessä tärkeintä oli perinteisen saunakokemuksen tarjoaminen ihmisille.
Vanha hirsisauna tarjosi siihen hienot puitteet, mutta vuonna 2020 saunatoiminta loppui.
– Pihapiirin rakennukset olivat yhteisomistuksessa ja ne huutokaupattiin. Hävisin huutokaupan, muutin pois ja samalla tietenkin saunatoiminta loppui Meilahdessa. Uskon kuitenkin, että kun yksi ovi sulkeutuu, niin uusia avautuu, Heikkinen, 43, kertoo.
Hän ei ole luopunut ajatuksesta omasta yleisestä saunasta.
– Jos uusi sopiva paikka löytyisi, niin jatkaisin heti saunan pitämistä. Se on työtä, josta nautin eniten.
Samaan aikaan kuitenkin monet yleiset saunat Helsingissä ovat ongelmissa suurien sähkölaskujen kanssa. Kaasulla toiminut sauna Arla lopetti. Eikö tällaisen epävarman liiketoiminnan käynnistäminen pelota?
– Yleisen saunan pitäminen on minulle elämäntapa, joka kumpuaa rakkaudesta suomalaiseen saunakulttuuriin. Minulle tärkeintä on pitää saunaa ihmisiä varten, Saara Heikkinen vastaa.
Tärkeintä uudessa saunassa olisivat sijainti ja miljöö. Sinne pitäisi olla helppo tulla ja paikan pitäisi tarjota oikeanlaiset puitteet rauhoittumiseen.
– Niin kauan kuin meillä ei ole omaa saunaa, järjestämme saunatontturetkiä tilaussaunoihin, joilla tarjoamme elämyksiä Kaurilan saunan tyyliin. Retkillä ihmiset pääsevät kokemaan tilaussaunoja, joihin ei välttämättä muuten ole pääsyä.
Heikkisen yritys työllistää tällä hetkellä viisi henkilöä ja lisäksi hän työllistää muita helsinkiläisiä pienyrityksiä.
– Pellavapyyhkeemme ompelee ystävieni Petran ja Emman omistama ompelimo Kensyrin Katajanokalla ja kaikki omat tuotteemme valmistuvat Pitäjänmäellä. Lisäksi tuotteidemme etikettien ja pakkausten suunnittelussa minua auttaa toinen ystäväni, jolla on oma markkinointitoimisto.
Saunakulttuuriin ja yleisten saunojen historiaan tutustunut Heikkinen on sitä mieltä, ettei pääkaupungissa voi olla liikaa saunoja.
– Helsingissä on ollut aikoinaan jopa 50 yleistä saunaa. Kun Löyly ja Kulttuurisauna avautuivat Helsingissä 2010-luvun puolivälissä, niin saunakulttuurin ja yleisten saunojen arvostus nousi. Kiireisessä maailmassa me tarvitsemme enemmän paikkoja, jotka antavat mahdollisuuden pysähtymiselle, rauhoittumiselle ja tuumailulle. Saunat ovat sellaisia.
