Valtio kitsastelee pääkaupunkiseudun korkeakoulujen aloituspaikoissa, vaikka täällä niille olisi suurin tarve.
Helsingissä on kova pula osaajista.
– Nyt on varmistettava, että saamme koulutuksen aloituspaikkoja sinne missä niitä kipeimmin tarvitaan eli Helsinkiin, vaati työministeri Tuula Haatainen (sd.) Helsingin Uutisten (30.11.) kolumnissaan.
Miksei sitten hallitus, jossa SDP on mukana, ole lisännyt niitä?
– On niitä lisätty, mutta pääkaupunkiseudulle niitä on lisättävä edelleen ja siihen myös resurssit. Asia kuuluu opetus- ja kulttuuriministeriölle, enkä työministerinä voi tähän puuttua, Haatainen puolustautuu.
Haataisen mielestä Helsinkiin olisi kipeimmin tarvittu varhaiskasvatuksen ammattilaisten koulutuspaikkoja.
Syksyllä nähtiin erikoinen näytelmä, kun turkulainen opetusministeri Li Andersson (vas.) ja saarijärveläinen tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen (kesk.) kutsuivat kaupunkien edustajia keskustelemaan varhaiskasvatuksen osaajapulasta. Osallistujat odottivat ratkaisuja, mutta kielteinen päätös koulutuspaikkojen lisäämisestä seurasi pian palaverin jälkeen.
– Tulevan hallituksen ensi toimia täytyy olla, että Helsinki saa nämä tarvittavat koulutuspaikat ja niille rahoituksen, Haatainen tähdentää.
Kevään eduskuntavaalien jälkeen aloittavan hallituksen on pakkokin tehdä näin, sillä varhaiskasvatuksen vuonna 2030 voimaan tuleva lainsäädäntö edellyttää, että kahdella kolmasosalla alan ammattilaisista täytyy olla vaadittava tutkinto.
Myös sote-ammattilaisista on pääkaupunkiseudulla huutava pula. Sitä pystyttäisiin työministerin mukaan helpottamaan maahanmuuttajia työllistämällä.
– Osalla heistä on alan koulutusta ja työkokemusta. Heille pitää saada entistä paremmat polut pätevöitymiskoulutukseen. Suurin huoli on maahanmuuttajista, joilla ei ole minkäänlaista tutkintoa, Haatainen sanoo.
Kolmas kapeikko on IT-ammattilaisissa, joita seutu voi saada muutenkin kuin kouluttamalla
– IT-koulutettujen osalta on kohtaanto-ongelma, sillä ammattilaisia on muualla Suomessa. Työn perässä muuttamisen esteitä on purettava. Myös työperäinen maahanmuutto on yksi ratkaisu.
Helsingin seudun oppilaitokset ovat jo pitkään anelleet valtiolta lisää paikkoja. Ammattikorkeakoulu Metropolia olisi valmis lisäämään aloituspaikkoja ”lähes kaikilla aloilla”.
Oppimistoiminnan johtajan Heidi Rontun mukaan esimerkiksi kulttuurialan opiskelijoita revitään työelämään jo ennen valmistumista.
– Toinen on sote-puoli. Tarve on sairaanhoitajien lisäksi yhtä lailla fysioterapeuteista, osteopaateista ja apuvälineteknikoista.
Rontua hämmästyttää tosiasiat sivuuttava politikointi.
– Tilastoista näkee, että koulutuspaikkoja tarvitaan lisää täällä, mutta ministeriöt jakavat niitä muualle.
Tästä seuraa kierre, jossa esimerkiksi helsinkiläiset hakevat suosituimmille aloille muualle Suomeen, mutta anovat siirtohaussa paikkaa pääkaupunkiseudulta.
– Meillehän se kyllä sopii, poimimme sitten tutkintorahahedelmät, Rontu nauraa.
Helsingin yliopistoakin alhainen aloituspaikkamäärä haittaa.
– Toivomme, että aloituspaikkoja suunniteltaisiin kymmenen vuoden perspektiivillä, eikä vain seuraavalle vuodelle, kehitysjohtaja Susanna Niinistö-Sivuranta evästää.
Tuorein pettymys on jo edellä mainitut, saamatta jääneet varhaiskasvatuskoulutuksen lisäpaikat. Sote-alalle yliopisto pääsee sentään lanseeraamaan terveystieteiden maisteriohjelman yhdessä ammattikorkeakoulujen kanssa.
– Yliopisto voi aloittaa uusia koulutusohjelmia, mutta rahoitus on otettava nykyisistä kehyksistä. Siinä on vaarana tutkintojen halpuutus, johon emme halua lähteä.