Toimiva terveydenhuolto, kunnon talvi ja hyvä ihmisyhteisö. Siinä kolme asiaa, jotka toimivat Iivari Koutosen, 35, mielestä paljon paremmin pohjoisimmassa Suomessa kuin pääkaupunkiseudulla.
Koutonen tietää, mistä puhuu, sillä hän kotiutui reilut neljä vuotta sitten Utsjoelle, Suomen pohjoisimpaan kuntaan. Vuosikausien asuminen Helsingissä ja Vantaalla antavat hyvän vertailupohjan.
– Helsingissä esimerkiksi kiireettömään terveydenhoitoon pääseminen oli aina mahdotonta tappelua. Täällä Utsjoella olen voinut elää paljon terveemmin ja hampaanikin ovat paremmassa kunnossa kuin pääkaupungissa, Koutonen luonnehtii.
Iivari Koutonen ei suinkaan ole ainoa Etelä-Suomen suurkaupungeista pohjoiseen muuttaneista, päinvastoin.
Suomen viidestä suurimmasta kaupungista – Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku ja Tampere – on Utsjoelle muuttanut vuosina 2012–2021 kaikkiaan 153 henkeä.
Heistä helsinkiläisiä on ollut 73, espoolaisia 23, vantaalaisia 21, tamperelaisia 19 ja turkulaisia 17.
Luku on yllättävänkin suuri, sillä Utsjoelta on viimeisimmän vuosikymmenen kuluessa siirtynyt viiteen suurimpaan kaupunkiin vain 122 asukasta.
Heistä Helsinkiin muutti 49, Vantaalle 22, Espooseen 18, Tampereelle 18 ja Turkuun 15.
Kun stadilaiset kammoksuvat Lapin kaamosaikaa, Koutonen suorastaan nauttii siitä.
– Aina puhutaan kaamosmasennuksesta, mutta minusta kaamos on ihana ajanjakso. Ei se ole mitään synkkää pimeyttä, vaan silloin luonto hehkuu tummansinisyyttä ja harmaan eri sävyjä.
Suurkaupungissa Koutonen sen sijaan kärsi siitä, että suurkaupungissa kunnon talvi ei tulisi koskaan.
– Pääkaupungissa talvi tuntui ikuiselta marraskuulta.
Koutonen on alunperin kotoisin Sotkamosta, joten hänelle on luonnollista, että ihmiset tuntevat toinen toisensa.
– Joitakin se voi ahdistaa, mutta minulle siitä tulee kotoinen olo.
Hänen mielestään on parasta, että Utsjoen kirkonkylän raitilla astellessa voi aina jäädä juttelemaan lähes tuntemattoman ihmisen kanssa.
Toki on asioita, joita Koutonen kaipaa pääkaupunkiseudulta.
– Utsjoen ainoa elokuvateatteri on poissa käytöstä ainakin vuoden 2023 loppuun saakka ja se tietenkin harmittaa.
Tuolloin tilanteeseen on kuitenkin luvassa parannus.
– Olen aina inhonnut suuria kauppakeskuksia, mutta jos rakastaisin shoppailua, Utsjoella asuminen voisi olla aika inhottavaa. Mutta ainakin minä saan täältä kaikki ne palvelut, mitä tarvitsenkin.
Miinusmerkkinä ovat myös pitkät matkat etelään jääneiden ystävien luo.
– Heidän näkemisensä on kyllä hankalaa. Jospa olisi jonkinlainen teleportti, jonka kautta he pääsisivät helpommin tänne ja minä heidän luokseen, Koutonen hymähtää.
Myös kehnonpuoleiset liikenneyhteydet haittaavat lähtemistä pohjoisesta etelään. Nykyisin Utsjoelta pääsee etelän suuntaan vain yhdellä bussivuorolla päivässä, mutta ennen koronakautta kaksi päivittäistä vuoroa tuntui riittävältä.
Koutosen toi Utsjoelle uusi työpaikka. Hän asui aikanaan Vantaan Jokiniemessä ja suoritti siviilipalveluksensa Hiekkaharjun kirjastossa. Sen jälkeen hän teki sijaisuuksia pääkaupunkiseudun kirjastoissa.
Vaimo Ella Peltonen, 33, asuu tällä hetkellä Oulussa.
– Helsingissä vierähti nelisen vuotta Käpylässä ja siellä meillä oli mahtava, 1950-luvun henkinen koti.
Monien sijaisuuksien jälkeen hän haki kirjastovirkailijaksi Utsjoen kirjastoon – ja pääsi.
– Muutto näin kauas oli hyvin innostavaa, mutta kyllä se samalla myös jännitti. Utsjoen asuntotilanne on hyvin vaikea, mutta onneksi vuokra-asunto vapautui kirkonkylän rivitalosta sopivaan aikaan.
Helsingin yliopistossa Koutonen on opiskellut suomalais-ugrilaisia kieliä, muun muassa pohjoissaamea, karjalaa ja ersämordvan kieltä. Saamen kielen osaamisesta on Utsjoella selvä etu.
– Kun tulin tänne pohjoiseen, en oikein kehdannut puhua saamea, mutta nyt kielitaitoni on kohentunut aika lailla. Mutta samalla hävettää se, miten vähän suomalaiset osaavat saamea ja tuntevat saamelaista kulttuuria.
Muutto Utsjoelle on Koutosen kaavailujen mukaan pysyvä.
– Olen vaimoni kanssa suunnitellut, että joskus kolmen-neljän vuoden kuluttua rakennuttaisimme tänne hirsitalon. Minusta Helsingissä on kyllä kiva käydä, mutta kyllä me tänne pohjoiseen kuulumme, Koutonen pohtii.