Vartiosaaren virkistyskäyttöä halutaan lisätä alueen luontoa ja kulttuurihistoriallisia arvoja vaarantamatta.
Osayleiskaavaluonnoksessa koko saari on osoitettu yksityisiä kiinteistöjä lukuun ottamatta yhtenäiseksi virkistysalueeksi ulkoilu- ja huoltoreitteineen.
Alueita saaren sisäosassa on osoitettu retkeily- ja ulkoilualueeksi. Luontoarvoiltaan arvokkaat eheät metsäalueet on osoitettu luonnonsuojelualueiksi, joilla on erityinen virkistyskäyttömerkitys. Näille alueille saa rakentaa virkistyskäytön edellyttämät reitit ja -palvelut.
Valtakunnallisesti merkittävä höyrylaiva-ajan huvilakulttuuriympäristö on huomioitu ympäristön säilyttämistä koskevalla merkinnällä.
Kaavaluonnos mahdollistaa saaren pääyhteystarpeen järjestämisen Laajasalon Reposalmesta joko lautalla tai sillalla. Saaren virkistyskäytön laajuutta, saavutettavuutta ja yhteysvaihtoehtoja on tutkittu osana valmistelutyötä.
Vartiosaaresta on kaavailtu "Itä-Helsingin Seurasaarta", mutta se tuskin toteutuu, ellei kevyen liikenteen siltaa päätetä rakentaa.
Saaren asuinrakentamissuunnitelmat Helsingin päättäjät hautasivat jo vuosia sitten.
Vartiosaari sijaitsee linnuntietä 7 kilometrin päässä Helsingin keskustasta.
Rantojen virkistystoimintoja on mahdollista lisätä Reposalmen lauttarannan tuntumaan, keskeiselle peltoalueelle ja saaren länsiosaan Pässilahteen.
Koko saarta kiertävän rantareitin sijasta on yhteyksiä rantaan voi olla kohdissa, joissa se on luontevaa maasto-olosuhteet huomioiden. Rantautua virkistysalueen rantautumispaikkoihin tai venesatama-alueille sallitaan.
Helsingin kaupunki omistaa noin 90 prosenttia saaren maa-alueesta ja noin puolet sen rakennuskannasta. Saaressa on 50 pääosin kesäkäytössä olevaa huvilaa, joista 25 on yksityisiä. Saaressa on alle 10 vakituista asukasta.
Osa kaupungin omistamista huviloista on vuokrattu ja kaksi kiinteistöä on kaupungin kasvatus- ja sosiaalitoimialojen käytössä. Osa kaupungin omistamista huviloista on huonossa kunnossa ja niiden korjaamisella on kiire.
Reposalmen mahdollisen sillan kustannusarvio on 5−11 miljoonaa euroa. Olemassa olevan sähkölautan käyttökustannukset ovat kaupungille noin 50 000 euroa vuodessa.
Saareen tulee olla vesiliikenneyhteys ja laiturit saaristolaivoille sekä yhteysaluksille, vaikka silta rakennettaisiin.
Kaavaluonnos mahdollistaa kaupungin omien kiinteistöjen myynnin asemakaavoituksen jälkeen tai niiden vuokraamisen sekä matkailukäyttöä tukevan lisärakentamisen niille osoitetuille keskeisille alueille.
Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee osayleiskaavaluonnosta tiistaina.
Vartiosaaren kyytikokeilu loppui – näin moni kävi sähkölautan kyydissä
Kaivarin sähkövene aloittaa liikennöinnin – tähän hintaan Helsingin lähisaariin nyt pääsee