Ranskalaisprofessorin keksimää syväaivostimulaatiota käytetään esimerkiksi liikehäiriösairauksiin.
Syväaivostimulaatiota pitäisi käyttää liikehäiriösairauksien, kuten Parkinsonin taudin, hoidossa paljon nykyistä enemmän. Tätä mieltä on neurologian dosentti, HUSin osastonylilääkäri Eero Pekkonen.
Suomessa tehdään syväaivostimulaatiota eli DBS-leikkauksia Pekkosen arvion mukaan noin 130–140 vuodessa, viidessä yliopistollisessa sairaalassa. HUSissa määrä on kasvanut noin kymmenessä vuodessa muutamasta potilaasta neljäänkymmeneen.
– Silti hoitomuotoa käytetään vielä liian vähän.
Pekkosen mielestä hoitomuoto olisi kustannustehokas. Laitteet ja operaatio maksavat noin 35 000 euroa potilasta kohden.
– Se on yhteiskunnalle halpaa, kun ajatellaan, että osa potilaista pystyy jatkamaan työuraansa. Vaikka olisi sairauseläkkeellä, toimenpiteen jälkeen pystytään viivästyttämään laitoshoitoa.
Pekkosen arvion mukaan Suomessa on asennettu yli tuhat laitetta 1990-luvulta lähtien.
Tärkeimpänä hyötynä hän pitää potilaan elämänlaadun korjaantumista. Hoito ei paranna sairautta mutta lievittää oireita.
Nuorellakin ihmisellä voi olla sellaista vapinaa, että hän ei pysty käyttämään veistä ja haarukkaa tai juomaan vesilasista.
Eero Pekkonen
– Potilas pystyy jatkamaan harrastuksiaan ja reissaamaan. Olemme seuranneet muutamia potilaita, joilla stimulaattori on ollut jo yli kymmenen vuotta. Moni heistä on yhä hyvässä kunnossa.
DBS-laitteesta hyötyvät esimerkiksi Parkinson-potilaat, joille voi kehittyä lääkehoidosta huolimatta motorisia tilanvaihteluja.
– Heille tulee jumivaiheita, tahattomia liikkeitä tai vapinaa.
Parkinsonin taudin lisäksi hoitoa käytetään essentiaaliseen vapinaan eli niin sanottuun kahvikuppineuroosiin.
– Nuorellakin ihmisellä voi olla sellaista vapinaa, että hän ei pysty käyttämään veistä ja haarukkaa tai juomaan vesilasista.
Pekkonen sanoo hoidon hyödyttävän myös servikaalista dystoniaa sairastavia. Siinä pää voi esimerkiksi olla lukkiutunut virheasentoon.
Leikkauksessa kalloon porataan kaksi pientä reikää ja niiden kautta ohjataan elektrodi oikeaan paikkaan. Ihon alle solisluun alapuolelle asennetaan pulssigeneraattori. Stimulaatio käynnistetään leikkauksen jälkeen, ja potilas on osastolla seurannassa yleensä muutamia päiviä.
Syväaivostimulaation kehitti ranskalainen professori Alim-Louis Benabid 1980-luvulla. Aiemmin kohdetumakkeeseen kohdistuneissa leikkauksissa aivoihin vietiin elektrodi ja tutkittiin sen avulla, mikä tumake tuhotaan.
Elämänlaatu parani huomattavasti, koska särkyjä ei ole.
Seppo Nieminen
– Professori alkoi miettiä, voisiko tumakkeeseen vain johtaa sähkövirtaa eikä tuhota sitä, Pekkonen kertoo.
Nykyään leikkausaika on lyhimmillään neljästä viiteen tuntia. HUSissa potilas on tämän ajan nukutettuna.
Toimenpiteen jälkeen potilas käy puolen vuoden aikana neljä kertaa stimulaattorisäädöissä. Sinä aikana nähdään, miten stimulaattori lopulta alkaa toimia.
Suuri osa laitteen saaneista on ollut tyytyväisiä, mutta osalle on tullut ongelmia. Uudet suunnattavat elektrodit ovat vähentäneet sivuvaikutuksia.
– Vanhalla stimulaattorilla puhe saattoi kankeutua ja hidastua. Puheen kankeutuminen on yleisin komplikaatio, mutta se on vähentynyt, Pekkonen sanoo.
DBS-kirurgiaan liittyy pieni aivoverenvuodon tai infektion riski, joita ei ole HUSin aineistossa esiintynyt vuosiin. Jos patteri tai elektrodi kehittäisi infektion, laite otettaisiin pois.
Leikkauksen jälkeen potilaan lääkehoitoa pystytään yleensä vähentämään. Jotkut pärjäävät tovin jopa kokonaan ilman lääkkeitä. Potilaat pystyvät halutessaan säätelemään virran voimakkuutta laitteessa, joka ohjaa vaikkapa vasenta raajaparia.
– Sairaalassa testataan ja asennetaan turvalliset säädöt, joten potilas ei pysty tekemään itselleen vahinkoa säätöjä tehdessään.
Ääneni on hiljentynyt, olin ennen kovaääninen.
Kirsi Niemi
Ladattavien generaattorien ikä on jopa 15 vuotta, ei-ladattavien viisi vuotta.
– Neurokirurgi vaihtaa tilalle uuden generaattorin paikallispuudutuksessa.
Mikäli stimulaattoria ei voida laittaa potilaalle eikä lääkitys yksin tahdo riittää, vaihtoehtona on infuusiohoito. Infuusiopumppu annostelee lääkettä potilaan verenkiertoon. Infuusiohoitokin on Pekkosen mukaan tehokas, mutta ulkoinen pumppu pitää ottaa pois aina, kun potilas menee saunaan tai suihkuun.
DBS-laitteessa kaikki osat tulevat ihon alle.
– Sen kanssa voi käydä suihkussa, saunassa ja avannossa. Ainoastaan sähköllä hitsaaminen loppuu. Voimakas sähkömagneettinen kenttä voi sekoittaa stimulaattorin.