Kaupunki priorisoi kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä. Myös mittava katutöiden suma haittaa ajamista.
Yrittäjä Tomi Hyvärinen oli tyytyväinen, kun sai 3,5 vuotta sitten liiketilan rauhalliselta Fredrikinkadulta. Hän remontoi myymälää 240 000 eurolla. Siellä olisi hyvä asiakkaiden testailla hänen edustamiaan kaiuttimia ja muuta viihde-elektroniikkaa.
Miltei naapurina sijaitsee Hyvärisen osin omistaman toisen kaiutinliikkeen myymälä.
Nyt yrittäjä on kauhuissaan, sillä lähes avajaislahjaksi kaupunki päätti uuden raitiovaunulinjan ja sen 30-metrisen pysäkin rakentamisesta kapealle kadulle aivan liikkeiden eteen.
– Tähän eivät pääse lähelle pysäköimään tavarantoimittajat eivätkä asiakkaat.
Ratikkatyömaan, parkkipaikkojen vähenemisen ja keskustan tietöillä motittamisen takia liikkeen on vaikeaa jatkaa nykyisessä toimipisteessä
– Tiloja on pakko katsella muualta, kun katutyöt tulevat eteen, Hyvärinen sanoo.
Varsinkin yrittäjien mielestä Helsinki näyttää rajoittavan autoilua tarkoituksella. Aihetta sivuttiin myös Helsingin kaupunkitoimittajille järjestämässä tilaisuudessa syyskuussa.
Liikenne- ja katusuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen viittasi tuolloin Tampereen yliopiston professorin Heikki Liimataisen näkemykseen, että hiilineutraaliutta kannattaa edistää joukkoliikennettä parantamalla ja autoliikennettä rajoittamalla.
– Poliitikoilla on mahdollisuus päättää kulkumuodoista ja ohjata kehitystä, Putkonen tähdensi.
Helsingin kaupungilla on liikkumisen kehittämisohjelma. Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan ”ohjeellisena noudatettava” ohjelma priorisoi kulkumuodot rankalla kädellä: Ensin huolehditaan kävelijöiden tarpeista, sitten järjestyksessä pyöräilijöistä, joukkoliikenteestä, jakelusta ja henkilöautoilusta. Tärkeä keino on pikaraitiotieverkoston luominen.
Liikenne- ja katusuunnittelun investoinneista vastaava tiimipäällikkö Tuula Pipinen vahvistaa, että hiilineutraaliustavoitteet ajavat löytämään ratkaisuja, joissa kävely, pyöräily ja joukkoliikenne ovat listan kärjessä.
– Mutta ei tarkoitus ole mitenkään estää autoliikennettä keskustassa. Kehitämme eri liikennemuotoja tasapuolisesti, hän sanoo.
Keskustassa sijaitsevat yritykset pelästyivät Hämeentien muuttamisesta joukkoliikenne- ja pyöräilykaduksi sekä kävelykeskustan laajentamisaikeista Espan ympäristössä.
Autoliikenteeltä vähenee kaista suuntaansa myös Mäkelänkadulla, kun katu menee remonttiin 2025–2026. Ensi vuonna alkavassa Mannerheimintien remontissa autokaistoja ei poistu.
Yksittäisten katutöiden ohella Helsingillä on mittavat suunnitelmat muuttaa useita sisääntuloväyliä kaupunkibulevardeiksi. Korkein hallinto-oikeus torppasi suunnitelmista neljä, mutta tulossa ovat Vihdintien, Tuusulanväylän ja Itäväylän bulevardisoinnit.
Lisäksi Helsinki on rakentamassa uusia raitioteitä. Kaikki työt haittaavat keskustaan menevää liikennettä. Pipisen mukaan työt pyritään aikatauluttamaan niin, etteivät ne menisi kovin päällekkäin.
– On totta, että lähivuosina tapahtuu paljon. Korjaustarpeita on merkittävästi, ja kunnostuksia on tehtävä järjestelmällisesti.
– Sisääntuloväylillä on jatkuvasti yhdestä kahteen isoa remonttia meneillään. Mutta aina löytyy vaihtoehtoinen reitti ja työnaikaiset liikennejärjestelyt yritetään tehdä niin, että haittaa olisi mahdollisimman vähän.
Pipisen mukaan katuremontteja suunnitellaan tiiviissä vuorovaikutuksessa liike-elämän kanssa.
– Olemme käyneet keskustelemassa yrityksissä ja järjestäneet sidosryhmätapaamisia. Yrityksiä kiinnostavat aikataulut ja haitat, mutta samalla olemme saaneet palautetta, että niissä ymmärretään korjaustarpeet.