Kotihoidon tuella olevien määrä laski sen sijaan tänä vuonna lähes 200 lapsella.
Varhaiskasvatuksessa eli päiväkodeissa olevien 1–3-vuotiaiden määrä on jo useiden vuosien ajan ollut kasvussa Helsingissä.
Asiaan vaikuttaa Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Satu Järvenkallaksen mukaan moni asia.
Kotihoidontuen kuntalisä Helsingissä leikattiin viime vuonna päättymään, kun lapsi täyttää vuoden.
– Pienten lasten osallisuus on lisääntynyt myös valtakunnallisesti tehtyjen toimenpiteiden avulla.
Sellaisia ovat esimerkiksi asiakasmaksujen muutokset, joita on jälleen luvassa ensi maaliskuussa.
– Yhä useampi perhe on asiakasmaksu-uudistuksen jälkeen maksuttoman varhaiskasvatuksen piirissä tai maksu on alhaisempi. Myös varhaiskasvatuksen merkitys on muuttunut sen siirryttyä sosiaalipalvelusta kasvatus- ja koulutuspalveluksi, Järvenkallas sanoo.
Varhaiskasvatuksessa olevien pikkulasten määrä on kasvanut Helsingissä esimerkiksi viimeisen vuoden aikana lähes 700 lapsella. Marraskuussa varhaiskasvatuksessa oli 1–3-vuotiaita yhteensä 13 314. Vuonna 2021 vastaava luku oli 12 646.
– Mitään suoria yhteyksiä kotihoidon tuen kuntalisän lakkauttamisen vaikutuksista ei ole voitu todeta, sanoo Järvenkallas.
Helsinki-lisän lopettamisen tarkoituksena oli nimenomaan lisätä 1–3-vuotiaiden määrää varhaiskasvatuksessa. Kotihoidontuella olevien lasten määrä laski viime vuodesta lähes 200:lla. 1–3-vuotiaita oli marraskuussa kotihoidontuella Helsingissä yhteensä 4 085. Edellisvuonna vastaava luku oli 4 276.
Mitä on tapahtunut leikkipuistojen käyttöasteelle, kun päiväkodeissa olevien lasten määrä on kasvanut?
Sitä on vaikea arvioida pari vuotta kestäneen korona-ajan takia, sekä siksi, että Helsinki sulki jo syksyllä leikkipuistoja päiväkotien henkilöstövajeen vuoksi.
Tänä syksynä leikkipuistojen aamupäivien avoimen toiminnan keskimääräinen kävijämäärä koko Helsingissä oli 623. Luvussa on suurta vaihtelua alueittain.
– Eniten asiakkaita on ollut koillisen suurpiirin alueella, keskimäärin 933 asiakasta viikossa. Pienin asiakasmäärä on ollut kaakkoisella suurpiirillä, keskimäärin 361 asiakasta viikossa, Järvenkallas toteaa.
Helsingissä on yhteensä noin 70 leikkipuistoa ja perhetaloa. Niistä yli puolet on kiinni koko kevätkauden.
Järvenkallas sanoo, että tilanne ei ole ollut helppo.
– Tällä hetkellä alkaa näyttää siltä, että yhdessä palveluntuottajien kanssa pystymme järjestämään iltapäivätoimintaa laajemmin kuin miltä vielä viime viikolla näytti.
Kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Nasima Razmyar kommentoi henkilöstön siirtoa leikkipuistoista päiväkoteihin ”hätäratkaisuna” ja sanoo olevansa ratkaisusta järkyttynyt.
– Virkakunnalla ei kuitenkaan ollut muuta vaihtoehtoa lakisääteisen varhaiskasvatuksen turvaamiseksi tilanteessa kun lapsimäärä kasvaa. Onneksi kaupunki on nyt saanut neuvoteltua kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.
Entä pitäisikö leikkipuistojen määrää karsia?
– Nykyisellään en karsisi. Leikkipuistoissa tehdään tärkeää työtä esimerkiksi aamu- ja iltapäivätoiminnan ja puistoruokailun ympärillä. Näen, että palveluiden kysyntää riittää tulevaisuudessakin.