Korkein hallinto-oikeus eväsi lentokentän puolustajilta kaksi valituslupaa.
Korkein hallinto-oikeus (KHO) on evännyt hiljattain kaksi valituslupaa, jotka liittyivät Malmin entisen lentokentän rakentamiseen.
– Nämä ovat todella merkittävät päätökset, toteaa kaupungin asemakaavoituksen Malmi-tiimin päällikkö Kaisa Jama.
KHO:n päätös (16.12.) olla tutkimatta Nallerinteen ja Lentoasemankorttelien asemakaavapäätöksistä tehtyjä valituksia merkitsee sitä, että hallinto-oikeuden aiempi ratkaisu jää voimaan ja asemakaavat saavat lainvoiman.
Lainvoiman saaneille alueille kentän eteläosiin on suunniteltu asuntoja noin 5 000 asukkaalle. Kyseiset alueet ovat Malmin kentän ensimmäisiä asuntorakentamisen paikkoja.
Toinen valitusluvan evääminen koski rakennusperinnön suojelua. KHO:n päätös (7.12.) merkitsee, että ely-keskuksen aiemmin tekemä päätös jää voimaan.
Sen mukaan merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön statuksen saaneita kentän osia ei suojella rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla vaan maankäyttö- ja rakennuslain nojalla.
– On hyvä huomata, että kyse oli siitä, kumman lain nojalla kentän osien suojelua toteutetaan, eikä siitä suojellaanko koko kenttä, Jama toteaa.
Kaupunki on jo suojellut kentän terminaalirakennuksen ja hangaarin asemakaavalla. Kiitotien linjat säilyvät katu- ja puistokäytävinä.
Tulevien asemakaavojen laatimisen yhteydessä suojelutarpeet arvioidaan ja ratkaistaan osana asemakaavavalmistelua.
Merkittävää KHO:n päätöksessä on myös se, että ely-keskuksen asettama vaarantamiskielto vuodelta 2017 kumoutuu ja rakentaminen voi alkaa myös tässä mielessä.
Molempien valitusten tekijänä oli Lentokentän ystävät ry. Yhdistyksen puheenjohtaja Timo Hyvönen pitää päätöksiä harmillisina.
– Ovathan nämä tosi huonoja asioita meille varsinkin kun emme tiedä, millä perusteilla päätökset on tehty.
KHO:n päätöksestä ei voi valittaa, mutta alemman oikeusasteen päätökselle voi hakea purkua, jos päätös perustuu väärän lain soveltamiseen. Yhdistyksen mukaan asian käsittely hallinto-oikeudessa perustui virheellisesti maankäyttö- ja rakennuslakiin. Yhdistys harkitsee hakevansa päätöksen purkamista.
Eli, ette ole nostamassa käsiä pystyyn?
– Ei, ei ollenkaan. Yhdistys jatkaa toimintaansa sääntöjensä mukaisesti.
Puheenjohtajan paikalle on vuodenvaihteessa astumassa kaupunginvaltuutettu Mika Raatikainen (ps.) Hyvösen keskittyessä jatkossa oikeusprosesseihin.
Kapulaa rakentamisen rattaisiin tuo kaupungin suunnitelmat purkaa vanha rakennus lainvoiman saaneelta kaava-alueelta varsinaisen lentokenttäalueen vierestä. Hyvönen kertoo yhdistyksen vastustavan kaupungin hakemaa poikkeamislupaa luonnonsuojelualueelle, koska rakennus on pohjanlepakoiden levähdys- ja lisääntymispaikka. Tätä asiaa käsitellään hallinto-oikeudessa.
Kaupungin vuokralaisena kentällä toimineet yritykset taas ovat riitauttaneet vuokrasopimustensa purkamiset. Niiden osalta prosessi on edennyt valitusoikeuden hakemiseen KHO:lta, Hyvönen päivittää tilannetta. Lentokenttäyhdistyksen vuokrasopimuksen purkua käsitellään hovioikeudessa huhtikuussa.
Kaupungin suunnitelmissa on, että Nallerinteen ja Lentoasemankortteleiden rakentaminen alkaisi loppuvuodesta 2024. Sitä ennen pitää saada hyväksyntä alueiden katu- ja puistosuunnitelmille sekä rakentaa alueen kunnallistekniikka ja katuja. Katurakentamista on kaavailtu ensi vuodelle.
Katu- ja puistosuunnitelmat ovat valmiina ja ne on tarkoitus tuoda nähtäville ensi vuonna. Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyy katu- ja puistosuunnitelmat.
Tästäkin päätöksestä voi valittaa – valitusoikeus tosin on vain asianosaisella, kuten suunnitelmaan rajautuvan kiinteistön omistajalla tai haltijalla.