Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Muistatko? Tämän ruokabuumin piti mullistaa lihan syöminen, pöhinälle karu loppu: "Kaupaksi on mennyt vain 10–20 kiloa"

Oliko heinäsirkan hyppy lautaselle Suomen nopein ruokatrendi? Tuskin kesti kahta vuottakaan.

HU:n selvityksen mukaan sirkkaruokaa saa Helsingistä enää vain sattumalta, lähinnä kahdesta Fat Lizard -ravintolasta: Helsingin keskustassa ja Herttoniemessä sekä Espoon Otaniemessä. Samalla sirkkafarmareiden määrä maalla romahti.

Syyskuussa 2017 maa- ja metsätalousministeriö ilmoitti sallivansa hyönteisten myynnin ihmisravinnoksi. Alkoi hurja pöhinä. Enimmillään kasvattajia oli 50. Nyt rekisteröityjä on enää 20, mutta niistä monikaan ei toimi aktiivisesti.

Ravintolat, kuten Henri Alénin ja Tommmi Tuomisen Ultima, ravistelivat itsensä nopeasti irti heinäsirkka- ja matomaineesta. Ultimassa oli jopa oma sirkkakasvattamo.

– Markkinat katosivat ihmispuolelta, myöntää hyönteiskokki, panimoyrittäjä ja keittokirjailija Topi Kairenius.

Korona viimeisteli kadon vuonna 2020.

Sirkkoja ja matoja menee nyt etupäässä vientiin ja eläinten rehuksi. Uutta menestystä odotetaan mustasotilaskärpäsen toukista, mutta niitäkään ei syötetä ihmisille.

– Saksa ja Itävalta ovat samassa tilanteessa kuin Suomi 2017. Berliinissä avattiin juuri pari viikkoa sitten pelkästään hyönteisruokaan erikoistunut ravintola Mikrokosmos, Kairenius tietää kertoa.

Hollannissa hyönteisruoka oli sallittua jo ennen meitä.

Fat Lizard -ravintolat eivät halunneet profiloitua sirkkaravintoloksi. Ketju tarjoilee sirkkoja lisukkeeksi ja koristeeksi – esimerkiksi pizzan päälle. Fat Lizardiin sirkat tulevat pakastetuoreina.

Fat Lizard -panimon baari tarjoilee Griidyn ja Party Bugsin kuivattuja ja maustettuja sirkkoja.

Tarhamehiläisen toukkia saa Suomessa myydä ravinnoksi monista muista EU-maista poiketen. Niitä on Kaireniuksen mukaan ollut tarjon pop up -ravintoloissa.

Euroopan suurimmaksi pyrkinyt sirkkafarmi lopetti Loviisassa. Yritys kaatui ennen kuin ehti edes kunnolla aloittaa. Siellä tehtiin miljoonaluokan tappiot. Muuten investoinnit ovat olleet pienehköjä.

Viimeksi pari viikkoa sitten lopetti sirkkojen kasvatuksen Villa Mangs Karjaalla. Sitä veti maalle muuttanut Helsingin Leffa Productionsin tuottaja-ohjaaja Roope Päivänen. Hän latoo faktat:

– Näillä energian hinnoilla ja kulutuksen tasolla ei kannata.

– Voisin tuottaa 550 kiloa kuussa. Nyt on mennyt kaupaksi vain 10–20 kiloa, kun kannattavuusraja on kymmenen kertaa korkeammalla.

– Linjat olivat auki Eurooppaan ja kaikki näytti hyvältä kunnes tuli korona.

Päiväsen mukaan tuotanto on seis toistaiseksi. Sen pystyisi käynnistämään nopeasti, mutta yhden sukupolven kasvattaminen kestää aina 35 vuorokautta.

Loppuasiakkaan yökötys ei ollut Päiväsestä ongelma, vaikka media hänen mielestään pyrkikin otsikoimaan jutut tyyliin ”oletko uskaltanut maistaa”.

Heinäsirkkojen jääminen vain snack-tyyliseksi ruoaksi harmittaa miestä, joka olisi käyttänyt niitä mieluummin pihveissä ja kebabeissa.

Ensimmäisten joukossa sirkkaboomin lähti Fazer Leipomot. Ensimmäisten joukossa se myös vetäytyi.

Uusintaostoja ei valitettavasti tullut riittävästi. Olimme kuitenkin positiivisesti yllättyneitä suomalaisten ennakkoluulottomuudesta ja kokeilunhalusta, perusteli Fazer Leipomot Helsingin Uutisille.

Ylöjärveläinen lihanjalostaja Veljekset Mattila oli myös aivan kärkijoukossa hyödyntämässä sirkkaboomia.

– Koko ajan haetaan vaihtoehtoisia proteiinin lähteitä, vaikka lihan kulutus ei tilastojen mukaan ole laskenut, sanoo toimitusjohtaja Tero Sivula.

Hänen mukaansa kaikkea pitää kokeilla ja noin puolen vuoden sirkkaprojektin tulos oli:

– Meillä oli kaikkien aikojen suurin medianäkyvyys.

Hänen arvionsa mukaan ajatus hyönteisproteiinista tökki, kuluttajaa vaikka hän ei maistanut eroa. Nyt yritys panostaa täysillä myös perinteiseen ja sen BBQ & Smokehouse -valmisruoat pääsivät MTV3:n Suomalainen Menestysresepti -kisan finaaliin.

Maalailiko hyönteisten mediahypetys liian valoisan tulevaisuuden alan yrittäjille? Antaa Kaireniuksen vastata:

– Mielestäni ei liikaa. Kyllä kaikilla oli realistinen kuva alasta hyvän verkoston ansiosta. Itse asiassa Ruokavirasto (silloinen Evira) oli moottorina alan toimijoiden järjestäytymisessä. Heidän ehdotuksesta perustimme Tuotantohyönteiset ry:n. Median hypetys oli positiivisuudessaan ihan paikallaan uuden teollisuudenalan esittelyssä, Kairenius näkee.

Juttua korjattu 2.1. klo 13.00: Korjattu Party Bugsin kirjoitusasu. Poistettu tieto, että osa Party Bugsin myymistä hyönteisistä olisi kasvatettu Latviassa.