Ilkka Haahtela aloitti tänä syksynä Migrin ylijohtajana.
Maahanmuuttovirasto Migrin uusi ylijohtaja Ilkka Haahtela joutui pian aloitettuaan kohun keskelle.
Migri oli antanut kielteisen oleskelulupapäätöksen sujuvaa suomea puhuvalle mongolialaiselle sairaanhoitajalle, joka oli kouluttautunut Suomessa ja oli täällä töissä.
– Tiedän, että kohuja on silloin tällöin tullut ja Maahanmuuttoviraston maine ei ole ollut tutkimusten mukaan kovin hyvä. Olin varautunut siihen, että epäkohtia nousee esiin ja se on vain hyvä asia, sanoo Haahtela nyt.
Kaksi kuukautta aikaisemmin aloittanut Haahtela luki sairaanhoitajan tapauksesta mediasta siinä missä muutkin.
Hän pahoitteli asiaa tuoreeltaan ja oli pian tv-kameroiden edessä selittämässä edeltäjänsä aikana tehtyä, hallinto-oikeudenkin virheelliseksi toteamaa päätöstä.
Julkisuudessa väitettiin, että Migrin kulttuurissa pyritään torppaamaan maahanmuutto, eikä ainakaan edistämään sitä.
Haahtelan mukaan kyse on pikemminkin siitä, että maahantulon laillisuuskysymyksille on annettu virastossa iso painoarvo.
Samalla maahanmuutto käsittää laajan skaalan asioita, jossa janan toisessa päässä ovat rikolliset ja toisessa kansainväliset huippulahjakkuudet.
– Kuitenkin prosessia pitäisi arvioida muistakin lähtökohdista, kuten laadusta, onko kokonaisharkintaa tehty riittävästi, onko asiakasta kuultu tarpeeksi, onko prosessi ollut läpinäkyvä, ja mitkä ovat ne kokemukset, mitkä asiakkaalle ovat jääneet, Haahtela luettelee.
Migrin toimintakulttuurin Haahtela aikoo uudistaa siten, että asiakaslähtöisyys asetetaan kärkeen, ja tavoitteet ja mittarit laadun varmistamiseksi viedään vuoropuhelussa henkilöstön kanssa ruohonjuuritasolle asti.
– Kun ollaan yhdessä samassa suunnassa, vähenee se, että tehdään valintoja, jotka eivät ole yhteisen linjan mukaisia. Pelkästään johdon juttu tämä ei ole.
Haahtela huomauttaa, että Maahanmuuttovirasto on kymmenessä vuodessa kasvanut nopeasti 1 300 ihmisen organisaatioksi, eivätkä rakenteet ja ohjaus ole täysin pysyneet perässä.
Virastossa ollaan parhaillaan keräämässä näkemyksiä siitä, millä, varsin pienillä, lainsäädännöllisillä muutoksilla maahanmuuttoa voisi sujuvoittaa.
– Toki Migrissä sujuvoittaminen onnistuu vain tiettyyn määrään asti. Myös muut tahot tarvitaan mukaan.
Haahtelan mukaan Suomessa pitäisi kehittää koko pakettia, jossa työntekijä saa henkilötunnuksen, verokortin ja pankkitilin, tutkinnot tunnustettua ja lapsille koulupaikat.
Nykyajan kansainvälinen osaaja on tottunut hyviin palveluihin.
– Jos koko paketti hoituu 30 vuorokaudessa jossain maassa, mutta Suomessa tehdään ensin yksi prosessi ja sitten toinen, eikä kukaan osaa sanoa kauanko kestää, niin ihminen menee sinne missä asiat sujuvat helposti, Haahtela toteaa.
Monia kiinnostavat myös ammatilliset uranäkymät.
– Jos toisessa maassa vaikkapa sairaanhoitaja pääsee nopeammin koulutusta vastaaviin tehtäviin, mutta täällä joutuu hoiva-avustajaksi, eikä täydennyskoulutusta oikein ole. Kun palkkataso jää matalaksi, ei perhettäkään voi tuoda maahan.
Tutkija Pasi Saukkonen sanoi äskettäin Hesarissa, että puheet työperäisestä maahanmuutosta Suomen huoltosuhteen pelastajana ovat täysin epärealistisia.
– Näin varmasti on, että pikavoittoa ei Suomen väestörakenteen korjaamiseksi ole näköpiirissä. On paljon seikkoja, jotka tukevat sitä näkemystä, ettei tänne valtavaa kiinnostuneiden joukkoa ole tulossa, mutta juuri siksi meidän pitäisi saada asiat maahanmuuton ympärillä niin hyvään kuntoon kuin mahdollista. Jokainen euro olisi saatava aikaan ja uusia reittejä Suomeen ja uusia ryhmiä tulee tukea.
Haahtela uskoo, että olosuhteiden muuttuessa maailmalla myös Suomeen on lisää tulijoita tulevaisuudessa.
Haahtelan mukaan Migrin, kuten muidenkin julkisen sektorin toimijoiden, pitää olla toiminnassaan avoimia, koska asioista ollaan vastuussa kansalaisille.
Avoimuus tuo mukanaan myös kritiikkiä sekä sisältä että ulkoa, mutta Haahtela näkee velvollisuudeksi, että palautetta otetaan vastaan.
– Enemmän se turhauttaisi, jos ei osallistuisi yhteiskunnalliseen keskusteluun. Meitä ohjaavat ministeriöt ja poliittinen edustus ja palvelemme Suomea. Kun eteen tulee jotain, mikä ei ole yhteiskunnan edun mukaista, sitä pitää lähteä rohkeasti miettimään uudestaan, ja hyvistä asioista taas tulee olla ylpeä, hän linjaa.
Helsingin kaupunki palkkaa kaksi uutta johtajaa – "Pääsee todella uudistamaan ja luomaan uutta"