EU:n ennallistamisasetus estäisi uudet asuinalueet Helsingissä ja ohjaisi rakentamisen kehyskuntiin – "Kasvavien kaupunkien kannalta hyvin vaikea"

Uusien asuinalueiden rakentaminen Helsinkiin muuttuu erittäin vaikeaksi, jos EU:n ennallistamisasetuksen kaupunkeja koskeva 6. artikla tulee voimaan ehdotuksen mukaisena.

Jos asuntoja haluttaisiin lisää, se pitäisi tehdä purkamalla nykyisiä väljästi rakennettuja alueita, kuten pientaloalueita, ja rakentamalla tilalle tiiviimmin. Sama koskisi Espoota ja Vantaata, joten pk-seudun kasvupaineesta iso osa ohjautuisi esimerkiksi Kirkkonummen, Nurmijärven ja Vihdin metsiin.

– Artikla 6 olisi hyvin vaikea kaupunkien ja erityisesti kasvavien kaupunkien kannalta. Se hajauttaisi yhdyskuntarakennetta Uudellamaalla niihin kuntiin, joita asetus ei koske. Tämä on vastoin kestävää kehitystä sekä Uudenmaan maakuntakaavaa ja MAL (maankäytön, asumisen ja liikenteen)-sopimusta, sanoo Uudenmaan liiton ympäristöasiantuntija Silja Aalto.

– Suomen oloihin asetus ei tällaisenaan sovellu lainkaan.

Ne 13 kaupunkia tai kuntaa – joukossa Espoo, Helsinki ja Vantaa – joita asetus koskee, joutuisivat vaikeuksiin.

Näiden kaupunkien ”latvuspeitteisyys” eli käytännössä toisiinsa kiinni ulottuvien puiden määrä ei saisi vähentyä vuoden 2021 tasosta. Jos metsää kaadettaisiin rakentamisen tieltä, sitä pitäisi kasvattaa kunnan alueelle muutamassa vuodessa saman verran lisää.

Lisäksi viheralueiden pinta-alan tulisi kasvaa 2050 mennessä 5 prosentilla suhteessa kunnan pinta-alaan, eli Helsingin pitäisi muuttaa nykyisistä rakennetuista tai viljelyskäytössä olevista alueista takaisin luonnonmukaiseksi 10 neliökilometriä.

– Äärimmäinen esimerkki Uudellamaalla on Raasepori, jossa 5 prosentin tavoitteeseen pääsemiseksi pitäisi muuttaa hyvin tuottavia peltoja metsäksi. Tämä on jo huoltovarmuudenkin näkökulmasta hölmöä, sillä Uudellamaalla pellot tuottavat hyvin, Aalto huomauttaa.

Suomi yrittää saada muutoksia kaupunkeja koskevaan EU:n ennallistamisasetuksen artiklaan – "Monella tapaa hankala"

Asetuksessa on monien tulkinnan mukaan ajateltu Euroopan vanhoja kaupunkeja. Ne ovat pinta-alaltaan pieniä ja tiiviisti rakennettuja, toisin kuin Suomen kaupungit.

Kaavoituspäällikkö Ilona Mansikka Uudenmaan liitosta kertoo, että asetus koskisi uusia ja vireillä olevia kaavoja.

– Kaavojen toteuttamisedellytykset muuttuisivat asetuksen myötä, eli esimerkiksi maakuntakaavat ja yleiskaavat pitäisi laatia uudestaan siten, ettei kyseisten kuntien viheralueita eikä latvuspeittävyyttä supistettaisi vuoteen 2021 verrattuna.

Helsinki on suunnitellut esimerkiksi Östersundomiin jopa 40 000 ihmisen asuinaluetta. Kaavaprosessi palautui viime vuonna uudelleen valmisteltavaksi.

Mikäli EU-artikla tulee voimaan, suunnitelmat uusista isommista asuinalueista ei-rakennettuun ympäristöön voidaan kuitenkin Helsingissä heittää romukoppaan.

– Käytännössä asetus estäisi uusien laajempien alueiden rakentamisen, toteaa Mansikka ja lisää, että asetus toimisi Suomessa luonto- ja ilmastotavoitteiden vastaisesti, kun yhdyskuntarakenteen hajautuminen lisäisi muun muassa liikennepäästöjä.

Uudenmaan kunnat sekä Uudenmaan liitto pyrkivät vaikuttamaan 6. artiklan sisältöön alkuvuodesta.

Tavoitteena on muun muassa saada artiklan tavoitteet koskemaan vain kaupunkeja, joissa viheralueiden pinta-ala jää alle 10 prosenttiin.

Suomesta löytyi uusia kärpäsiä – "Vanhat metsät kätkevät yhä sisäänsä täysin tuntematonta lajistoa"

"Luonnontila on tila joka vallitsisi, jos ihminen ei häiritsisi systeemiä" – ennallistamisesta on tulossa yhä tärkeämpi keino torjua luontokatoa

HS: Jopa kolmannes Suomen pinta-alasta luonnontilaan, jos EU:n luonnos toteutuu – Vaikuttaisi kaupungeissakin

Suota ei palauteta Jollakseen

Helsinkiin perustetaan uusi 137 hehtaarin luonnonsuojelualue – vanhan kuusimetsän tilalle tulee lehtokorpea