Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen sanoo, että rikosten toteennäyttäminen kadoksiin jäävien kohdalla on vaikeaa.
Kahden kadoksissa olevan naisen taposta on epäilty helsinkiläistä Mika Moringia, 51, mutta ruumiita ei ole löytynyt. Moring on kiistänyt teot.
Voidaanko Suomessa tuomita henkirikoksesta, vaikka ruumista ei koskaan löydettäisi?
Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta vastaa, että voidaan, mutta ongelmatonta se ei ole.
– Ensin pitäisi pystyä osoittamaan, että henkilö on kuollut. Myös kuolemansyy pitäisi pystyä toteamaan.
Tavallisesti kuolema todetaan oikeuslääketieteellisissä tutkimuksissa, jossa ruumis tutkitaan, ihminen todetaan kuolleeksi sekä määritellään kuolinsyy.
– Kun ruumis puuttuu, todennäyttäminen tulee vaikeaksi. Mutta ei ole poissuljettu, että myös ilman uhrin löytymistä voitaisiin tuomita, Tolvanen sanoo.
Länsi-Suomessa viime vuonna käsittelyssä olleessa Milla Arosen tapauksessa epäillyn seurantatietoja käyttämällä oikeus tuli siihen tulokseen, että tämä oli surmannut uhrin, vaikka ruumista ei löytynyt.
– Keskeisessä asemassa oli se, että saatiin näyttöä, että tekoa oli suunniteltu. Rikosta edeltävistä tapahtumista oikeus päätteli, että tilanteessa oli ollut tahallisen surmaamisen tarkoitus.
Lisäksi epäilty myönsi aiheuttaneensa kuoleman, mutta kiisti tahallisuuden. Mies tuomittiin hovioikeudessa viime vuonna murhasta elinkautiseen.
Toisessa, Itä-Suomessa tapahtuneessa henkirikoksessa todistajanäytöllä oli suuri merkitys henkirikoksen selvittämisessä. Samassa autossa olleet olivat todistaneet, että uhria oli kuristettu ja tämä oli mennyt elottoman näköiseksi. Todistajat kertoivat olleensa mukana myös hautaamassa uhria, mutta ruumista ei tästä huolimatta löytynyt.
– Tässä tapauksessa väkivallan teosta oli näyttöä. Tarkka kuolinmekanismi jäi selvittämättä, mutta siinäkin kyllä tuomittiin, Tolvanen toteaa.
– Erikoista oli se, että poliisi oli pysäyttänyt auton aikaisemmin. Uhri oli ollut ehkä jo siinä vaiheessa takapenkillä kuolleena.
Tuomittu kiisti syyllisyytensä. Hovioikeus tuomitsi miehen taposta yhdeksäksi ja puoleksi vuodeksi vankeuteen.
Rikostapaukset, joissa ruumista ei löydy ovat äärimmäisen harvinaisia.
– Kyllä meillä henkirikostapauksissa on yleensä ruumis, mutta ei aina, toteaa Tolvanen.
Tolvasen 17 vuotta kestäneen syyttäjäuran aikana tapauksia, joissa ruumis olisi jäänyt kadoksiin, ei ole ollut yhtäkään. Kollegoilla tällaisia oikeustapauksia on ollut.
Moringin tapauksesta Tolvanen sanoo, että se on hämmentävä ja toisaalta oikeuden näkökulmasta mielenkiintoinen.
– Jos poliisia on uskominen kuulostaa siltä, että hän jahtaa naisia. Jo sellaisenaan se saattaa olla lainvastaista.
Moringia epäillään tällä hetkellä myös naisiin kohdistuneista pahoinpitelyistä, raiskauksista ja vapaudenriistoista. Uusia epäilyjä on tullut ilmi, kun poliisi pyysi uhreja ilmoittautumaan.
Kahden naisen katoamiseen liittyen Moring vapautettiin käräjäoikeuden päätöksellä tutkintavankeudesta jouluviikolla. Poliisi kanteli käräjäoikeuden päätöksestä, ja se kumottiin. Moring ei ehtinyt olla vapaalla jalalla, vaan hän on ollut joko kiinniotettuna tai vangittuna.
Tolvasen mukaan vapauttamispäätös kertoo toteen näyttämisen vaikeudesta.
– Ei ole pystytty näyttämään, että uhrit ovat kuolleet, vaikka se onkin todennäköistä. Myös tahallisuus pitäisi pystyä näyttämään. Kovin vakuuttavaa näyttöä poliisilla ei ole voinut olla.
Tolvanen muistuttaa, että henkilön vangitsemiseen täytyy löytyä "todennäköisiä syitä".
– Tavallisesti aika vähäisellä näytöllä ja suppealla selvityksellä todennäköiset syyt vangitsemisvaiheessa kyllä täyttyvät.
Poliisin esitutkinta kadonneiden naisten osalta jatkuu yhä.
Ilman ruumiin löytymistä henkirikoksesta epäilty voidaan tuomita muun muassa teknisen näytön tai tekijän tunnustuksen perusteella tai jos on pystytty osoittamaan, että uhri ja tekijä ovat olleet yhdessä ennen uhrin katoamista tai jos uhriin on tekijän taholta kohdistettu väkivaltaa.
Syyte hylätään, jos oikeus katsoo, ettei rikosta ole tapahtunut tai siitä ei ole ollut riittävää näyttöä.
Entä voiko oikeus päätyä ilman ruumista väärään ratkaisuun ja syytön tuomitaan?
Tolvanen korostaa, että Suomessa tuomitsemisen kynnys on erittäin korkea.
– Sitä riskiä ei voida ottaa. Siksi varteenotettavaa epäilyä ei saa jäädä.
– Pidän erittäin epätodennäköisenä, että Suomessa tuomitaan henkirikoksesta ihminen, joka ei ole sitä tehnyt. Menetelmät henkirikosten tutkinnassa ovat niin kehittyneitä. Todellisen tekijän on vaikea välttää tuomio.
– Talous- ja seksuaalirikoksissa langettava tuomio on paljon helpompi välttää.