Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Helsingin Uutisten vaalikone on nyt auki – löydä oma ehdokkaasi

Maahanmuuttajaväestön työllisyys ja tulotaso heikompia kuin kantaväestöllä, pk-seudun erot isompia kuin muualla Suomessa – korona katkaisi suotuisan kehityksen

Pääkaupunkiseudulla maahanmuuttajaväestön työllisyystilanne ja tulotaso ovat heikompia kuin alueen asukkailla keskimäärin, kertoo tuore tutkimus. Tutkimus on jatkoa Helsingin kaupungin aikaisemmille selvityksille. Siitä ilmenee, että koronapandemia keskeytti sitä edeltäneiden vuosien suotuisan kehityksen.

– Maahanmuuttajaväestö asuu kantaväestöä enemmän vuokralla, ja etenkin lapsiperheissä ahtaasti asuminen on yleistä. On kuitenkin muistettava, että maahanmuuttajaväestö, kuten muukaan väestö, ei ole yhtenäinen ryhmä. Maahanmuuttajien keskuudessa on esimerkiksi taustamaaryhmien ja sukupuolten välillä suuria eroja työllistymisessä ja työmarkkinoille sijoittumisessa, toteaa tutkimuksen laatinut erikoistutkija Pasi Saukkonen Helsingin kaupungilta.

Pääkaupunkiseudulla eri väestöryhmien keskinäiset eroavaisuudet ovat myös suurempia kuin muualla Suomessa.

Helsingissä on jo kouluja, joissa vieraskielisiä on liki 60 % oppilaista, pienimmät osuudet alle 5 % – "Se ikkuna, että voidaan tähän kehitykseen puuttua, alkaa sulkeutua"

Ulkomaalaistaustaisten suhteelliset väestöosuudet ovat Espoossa ja Vantaalla kasvaneet viime vuosina selvästi suuremmiksi kuin Helsingissä.

Vuonna 2020 Helsingissä tähän väestöryhmään kuului 17 prosenttia väestöstä, Espoossa 19 prosenttia ja Vantaalla 22 prosenttia.

Pääkaupunkiseudun maahanmuuttajien työllisyystilanne on selvästi heikompi kuin seudun suomalaistaustaisilla asukkailla. Maahanmuuttajaväestö sijoittuu myös heikompaa urakehitystä mahdollistaville toimialoille ja alhaisempaa koulutustasoa vaativiin tehtäviin, ilmenee tutkimuksesta.

Maahanmuuton toiseen sukupolveen kuuluvat aikuiset pärjäävät koulutuksen, työllisyyden ja tulojen kautta tarkasteltuna elämässä huonommin kuin heidän suomalaistaustaiset ikätoverinsa. Molemmissa väestöryhmissä naisten tilanne näyttää koulutuksen ja työllisyyden osalta paremmalta kuin miesten.

Suuremmista taustamaaryhmistä pitkälti työ- tai opiskeluperusteisesti Suomeen muuttaneiden kiinalais-, intialais- ja virolaistaustaisten asema työmarkkinoilla ja muutenkin yhteiskunnassa on melko hyvä. Intialaismiehillä oli jopa keskimäärin paremmat tulot kuin suomalaismiehillä, mitä osaltaan voinee selittää intialaisten sijoittuminen it-sektorin asiantuntijatehtäviin.

"Kiihdyttää eriytymistä" – Näin tutkija kuvaa vahingollista kierrettä, joka liittyy asuinalueiden leimautumiseen

Pääkaupunkiseudun maahanmuuttajat asuvat kantaväestöä enemmän vuokralla. Alueen suomalaistaustaisista 61 prosenttia asui vuonna 2020 omistusasunnossa, kun taas ulkomailla syntyneistä ulkomaalaistaustaisista vastaava luku oli vain 26 prosenttia-

– Maahanmuuttajien onnistuneella kotoutumisella pääkaupunkiseudulla on suuri merkitys paitsi Espoolle, Helsingille ja Vantaalle, myös koko Suomelle. Myös täällä syntyneiden muuttajien lasten oman paikkansa löytäminen yhteiskunnassamme on äärimmäisen tärkeätä, erikoistutkija Saukkonen summaa tiedotteessa.

Migrin ylijohtajana syksyllä aloittanut Ilkka Haahtela: "Olin varautunut siihen, että epäkohtia nousee esiin, ja se on vain hyvä" – näin hän aikoo uudistaa viraston työkulttuurin

Näin Kelan tukia huijataan – tuloja jätetään ilmoittamatta, euromääriä väärennetään, puoliso kirjoille vanhempiensa luokse...

Suuryritykset palkkaavat nyt hyvinkoulutettuja maahanmuuttajia – Töitä riittää etenkin yhdessä maakunnassa

Keskon varastossa kokeillaan kielitaitovaatimuksesta luopumista – Ratkaisu saa kiitosta: "Tarvitsemme erilaisuutta hyväksyviä työpaikkoja"