Tomi ja Emil Uimonen kisailevat pöytäjääkiekon SM-mitaleista.
Kädet käyvät ja kaukalossa kolisee, kun Tomi Uimonen, 45, ja hänen poikansa Emil Uimonen, 11, mittelevät pöytäjääkiekossa Vantaan Korson treenipaikassa.
– Toistaiseksi olen yleensä voittanut keskinäiset matsit, isä sanoo.
Nyt kuitenkin Emil hämää isäänsä ja tykittää kiekon maaliin. Oliko se peräti ylämummo?
– Vaikeinta tässä lajissa on pitää oma maali nollilla pelin aikana, Tomi Uimonen tuumii.
– Jep, komppaa Emil.
Lajissaan Suomen kärkikastia edustava kaksikko osallistuu Vantaalla pidettäviin SM-kisoihin tänä viikonloppuna. Molempien mielessä siintää kirkkain mitali.
Tomi Uimonen aloitti pöytälätkässä kilpailemisen parikymppisenä.
– Pöytälätkä on lapsen peliksi tehty, mutta se on muotoutunut myös aikuisten kilpalajiksi. Se on aika huvittavaakin.
Kipinä lajiin syttyi 1990-luvun alussa, kun nuorta miestä potutti.
Pöytälätkä on muotoutunut myös aikuisten kilpalajiksi.
– Hävisin nuorisotyönohjaajalle ja sisuunnuin. Halusin voittaa hänet ja katsoa, kuinka pystyn kehittymään. Treenasin aluksi kuusikin tuntia päivässä.
Tomi Uimonen alkoi osallistua kisoihin huomattuaan vähitellen, että nuorisotyönohjaaja ja monet muut jäävät kakkoseksi.
Jättipotin pöytälätkässä hän sai Helsingissä 2017 sen jälkeen, kun hän oli pitänyt kymmenen vuoden tauon lajista.
– Vaari osti Stiga-pelin Emilille, kun hän oli 5-vuotias, ja pelasimme sitä päivittäin kuukauden. Katsoin sitten, että ikämiesten SM-kisat ovat tulossa. Menin suoraan töistä turnaukseen ja voitin SM-kultaa. Se oli ihme, hetken hurmos, isä-Uimonen naurahtaa.
Voitostaan innostuneena hän on jatkanut kisailuaan, mutta toista SM-kultaa ei ole toistaiseksi tullut.
– Olen osallistunut pari kertaa myös kansainvälisiin arvokisoihin.
Emil on innostunut lajista isänsä vanavedessä. Hänen toistaiseksi paras saavutuksensa on SM-hopea nappulasarjasta 2020.
– En oikeastaan treenaa kovin paljon, Emil tokaisee.
No mutta miksi Emil on niin hyvä? Isä tietää syyn: se on pelisilmä.
– Emil osaa lukea vastustajan peliä hyvin ja hyökkää ja puolustaa sen mukaan.
Ilman hyvää pelisilmää ei isäkään olisi menestynyt. Hänellä on myös hyvä henkinen kantti ja reaktiokyky, jotka ovat eduksi lajissa. Maalintekotaitoakaan ei voi väheksyä.
Ruotsissa kehitetyssä Stiga-pöytäjääkiekossa on kilpailtu arvokisoissa vuodesta 1989. Vuosittain Suomessa järjestetään seitsemän pöytäjääkiekkoliiton ranking-turnausta.
Tänä vuonna isä ja poika ovat keränneet niin hyvin pisteitä turnauksissa, että Tomi on Suomen rankingsarjassa aikuisten sarjan kolmonen ja Emil junnujen ykkönen. Tomi Uimosen mukaan pöytäjääkiekkoa pelataan tosissaan kymmenessä maassa. Hallitseva maailmanmestari on latvialainen Edgars Caics.
– Lajin mahtimaat ovat Venäjä, Latvia ja Ukraina. Venäjällä on eniten pelaajia, mutta nyt se on ollut poissa turnauksista.
Pöytälätkää pelataan yhä monessa kodissa, mutta sen suosio on laimentunut selvästi 1980-luvun kulta-ajoista.
– Peli ei ole yleinen kavereilla. Tietokonepelejä pelataan, tietää Emil, joka harrastaa monenmoista.
Kilpatasolla pöytälätkä on marginaalilaji.
– Kisoissa käy Suomessa yleensä noin sata osallistujaa. Korona on rokottanut harrastajamääriä, Tomi Uimonen kertoo.