Kaivopuistossa suurlähetystöjen naapurissa sijaitseva tornihuvila on seissyt tyhjillään jo vuodesta 2014.
Tuolloin Kansallismuseo laittoi kesäisin rakennuksessa toimineen taidemuseon kiinni resurssileikkausten vuoksi.
Suojeltu puutalo on peräisin 1860-luvulta ja se on yksi harvoja huviloiden kultakaudelta Kaivopuistossa säilyneitä rakennuksia.
Ovien säppiin joutuminen on harmillista senkin vuoksi, että koristeellinen huvila itse asiassa kuuluu Suomen kansalle.
Professori Fredrik Cygnaeus lahjoitti rakennuttamansa kesähuvilan sekä taidekokoelmansa Suomen kansalle, ja vuonna 1882 avattu Cygnaeuksen galleria oli Suomen vanhin taidemuseo.
Viime vuosina julkisivu on maalattu ja vesikatto uudistettu.
Verkosta löytyvien lähteiden perusteella esillä oli muun muassa Helene Schjerfbeckin ja Hjalmar Munsterhjelmin teoksia.
Cygnaeuksen galleria on valtion toimitiloista ja kiinteistöistä vastaavan Senaatti-kiinteistöjen hallinnassa ja sen vuokralaisena on Museovirasto, jonka alaisuuteen Kansallismuseo kuuluu.
– Senaatti-kiinteistöt vastaa rakennuksesta ja varmistaa sen arvon ja kunnon säilymisen säännöllisesti tehtävillä korjauksilla ja ylläpitotoimenpiteillä. Viime vuosina muun muassa rakennuksen julkisivu on maalattu ja vesikatto uudistettu, kerrotaan Senaatti-kiinteistöjen viestinnästä.
– Yhdessä Museoviraston kanssa olemme miettineen ja mietimme rakennuksen tulevaisuutta ja mikä sen mahdollinen käyttö voisi olla. Suunnitelmia rakennuksen myymiselle ei tällä hetkellä ole.Vaikka rakennus nyt on tyhjillään, on Senaatti-kiinteistöjen tavoitteena pitää arvorakennus kunnossa ja käyttökelpoisena.
Myös Kansallismuseosta todetaan, että kiinteistön ylläpitoon ja peruskunnossapitoon on olemassa määräraha eli kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen säilyminen on turvattu tällä hetkellä.
– Sulkemisen jälkeen on haettu mahdollisuutta löytää kiinteistölle uutta käyttäjää tai käyttöä, mutta toistaiseksi ratkaisua ei ole löytynyt, valottaa tilannetta museopalvelujohtaja Tiina Mertanen Kansallismuseosta.
– Muun muassa käyttökustannukset ja käyttäjän toiminnan tarpeet suhteessa tilojen kokoon ovat olleet tuntemissani tapauksissa lopulta etenemisen esteenä. Suomen kansallismuseolla ei ole näköpiirissä mahdollisuutta avata museota uudelleen. Rakennuksen käyttö olisi luonnollisesti paras tavoite ja ratkaisujen etsimiseen ollaan avoimia, Mertanen jatkaa.
Huvilassa varsinaiset asuintilat olivat yläkerrassa, jossa sijaitsee myös näköalatorni. Tornin parvekkeelta Fredrik Cygnaeus saattoi tiirailla merellisiä maisemia.
Mertasen mukaan taidekokoelmaa säilytetään ja hoidetaan sen arvon mukaisesti ja yksittäisiä teoksia on ollut esillä joissakin näyttelyissä