Lisää valvontaa vaativa aloite sai kimmokkeensa Myyrmäessä tapahtuneesta postinjakajan murhasta.
Vantaalla on pohdittu viime aikoina kameravalvonnan lisäämistä. Vantaan turvallisuuspäällikkö Markus Hammarströmin mukaan kamera-asia nousi jälleen esiin Itä-Uudenmaan poliisin tiedotettua ryöstörikosten määrän kasvusta erityisesti Vantaalla.
– Vantaan kaupunki on valitettavasti ollut monestakin syystä turvallisuusasioissa mediassa, Hammaström sanoo.
Poliisin mukaan ryöstörikosten määrä kaksinkertaistui Vantaalla viime vuonna vuoteen 2021 verrattuna. Tekopaikat painottuvat selkeästi joukkoliikenne- ja radanvarsiasemien läheisyyteen. Juuri siksi Hammaström pitää ajankohtaisena joulukuussa tehtyä valtuustoaloitetta, joka vaatii Vantaalle kattavaa ja laadukasta videovalvontajärjestelmää kaupunkikeskustoihin ja asemanseuduille.
– Kameravalvonnan tarve on mielestäni tässä kohtaa hyvä tarkistaa, Hammarström toteaa.
Aloitteen ideoivat Vantaan perussuomalaiset valtuutetut Juha Suoniemi ja Janne Hartikainen.
Hammarström katsoo, että kattavankin valvontajärjestelmän rakentaminen on Vantaalla mahdollista, mutta kyse ei ole lyhyen aikavälin suunnitelmasta.
– On realistista, että aloitteen mukainen selvitys valmistuisi vuonna 2023. Itse järjestelmän rakentaminen on monen vuoden projekti.
Turvallisuuspäällikkö huomauttaa, ettei järjestelmän hankkimista ole vielä edes talousarviossa. Sekin vie oman aikansa.
Valtuutettu Suoniemi kertoo aloitteen saaneen kimmokkeensa Myyrmäessä tapahtuneesta postinjakajan murhasta.
– Poliisin on vaikea ratkaista tuota rikosta, koska tekijä ei ilmeisesti paetessaan tallentunut yhteenkään valvontakameraan, Suoniemi sanoo.
Hän korostaa, ettei aloitetta kuitenkaan tehty yksittäisen tapahtuman vuoksi.
– Kyse on laajemmasta ongelmasta.
Aloitteessa mainitaan Keravan valvontajärjestelmä. Vaikka Kerava on Vantaata pienempi ja siellä on vain yksi varsinainen keskusta-alue, Keravan valvonnasta saadut positiiviset palautteet kannattaa Hammarströmin mielestä ottaa Vantaalla huomioon.
– Kameravalvonta lisää yleisesti ottaen kuntalaisten turvallisuudentunnetta ja siitä on ollut apua poliisille rikosten selvittämisessä. Valvonnan katsotaan myös ennaltaehkäisevän rikoksia, Hammarström sanoo.
Kameravalvontaa on vuosien varrella lisätty Vantaalla, toimitilapäällikkö Tarja Ek kertoo.
– Vuonna 2012 Tikkurilaan rakennettiin aluevalvontajärjestelmä juna- ja taksiasemien, Tikkuraitin ja Peltolan sekä uuden torin alueelle yhteistyössä poliisiviranomaisten kanssa.
Aluevalvontaa laajennettiin vuonna 2016. Laajennus koski Asunto Oy Vantaan Tikkurilan aukion rakennuksen seinille asennettuja kameroita.
Aloitteessa mainitaan, että Keravalla keskustan kameravalvontajärjestelmä maksoi noin 80 000 euroa.
– Arvioimme, että Vantaalla kustannukset olisivat miljoonaluokkaa, Suoniemi toteaa.
Ek tai Hammarström eivät tässä vaiheessa lähde arvioimaan kattavan kameravalvontajärjestelmän rakentamisen kustannuksia.
Mitä mieltä valvonnan lisäämisestä ollaan Tikkurilan keskustassa?
– Kameroita tulisi asentaa ainakin asemien alikulkuihin, tikkurilalainen Irina Ala pohtii.
Ala sanoo nähneensä valvontakameroita kauppojen luona.
– Ehkä ne ovat kauppojen omia kameroita. Niiden avulla on käsittääkseni selvitetty rikoksia.
Korsolainen Miikka Andersson katsoo valvonnan olevan sinänsä hyvä asia. Hän kuitenkin miettii kustannus-hyötysuhdetta.
– Aina löytyy paikkoja, joihin kameravalvonta ei ulotu. Tai kai sitä voisi tehdä kattavaa valvontaa, mutta siihen eivät rahat riitä.
"Kittyksi" esittäytyvä tikkurilalaisnainen arvelee kameroiden vähentävän "korttelipoliisien" tarvetta.
– Olen matkaillut Etelä-Amerikassa. Siellä on paljon valvontakameroita. Ne tuovat turvallisuutta.