Kirjaston lukuhaaste saa tarttumaan niihinkin opuksiin, jotka muuten jäisivät hyllyyn.
Vuodenvaihde on jännittävää aikaa. Silloin julkaistaan uusi Helmet-lukuhaaste: 50 haastekohdan lista, joka on määrä täyttää vuoden aikana 50 kirjaa lukemalla.
Yksittäiset haasteet ovat esimerkiksi tälläsiä: "Lue kirja, jossa on kartta" tai "Lue kirja, joka kertoo lapsesta ja isovanhemmasta".
Uutta listaa odotti myös Puotilassa asuva Riitta Hankonen, 57.
– Tämä on todella hauska tapa lukea. Järjestelmällisenä ihmisenä haastekohtien täyttäminen sopii minulle, kaksi vuotta sitten lukuhaasteesta innostunut Hankonen kertoo.
Hankosen tyyli on lukea itseään kiinnostavia kirjoja ja sijoittaa niitä sopiviin haastekohtiin. Näin hän napsii innokkaana lukijana helpot ensin kuten haastekohta "lue kirja, jossa on minä-kertoja".
Listan täyttyessä sen täydentäminen vaikeutuu.
– Tässä tulee todella luettua myös sellaisia kirjoja, joita en muuten lukisi.
Sellainen oli päättyneen vuoden listassa Lähi-idästä kotoisin olevan kirjailijan teoksen lukeminen. Hankonen päätyi lukemaan alkujaan iranilaisen Marjane Satrapi Persepoliksen. Edellisvuoden haastekohtaan saamelaisesta kirjailijasta löytyi Kirsti Paltton Juokse nyt naalin poika.
Vaikeaksi osoittautui löytää kirja, jonka tapahtumissa haluaisi itse olla mukana.
– Kirjoissa on yleensä aina jotain draamaa tai tragediaa, jota turvallisuushakuisena ihmisenä kartan.
Lopulta hän löysi Joel Lehtosen Kerran kesällä.
– Se oli kuvaus kauniista kesäpäivistä, joissa ei tapahtunut kovin pahoja asioita.
Kuluneen vuoden haastekirjoista parhaiten kolahtivat Anni Kytömäen Margarita, jonka Hankonen luki täyttääksen haastekohdan itselleen uudesta kirjailijasta.
– Oikein upposin kirjan maailmaan kuten joskus lapsena. Sitä olotilaa saa harvoin nykyään, kun kaikenlaisia ärsykkeitä on niin paljon.
Toinen kirjavuoden helmi oli Joel Elstelän Sirkusleijonan mieli.
– Sitä kirjaa en olisi tullut lukeneeksi ilman haastetta.
Elstelällä Hankonen kuittasi kohdan kirjailijasta, jonka sukulainen on myös kirjailija. Elstelä on Mika Waltarin tyttärenpoika. Waltarilta Hankonen luki Sinuhe egyptiläisen ties kuinka monetta kertaa.
Lukeminen on aina ollut toimittajana työskentelevälle Hankoselle rakas harrastus. Nykyisin hän lukee keskimäärin kirjan viikossa. Hän lukee esimerkiksi työmatkoilla tai kotona.
Äänikirjoja hän ei kuuntele.
– Haluan mahdollisuuden palata tekstissä taaksepäin. En halua päähäni muuta kuin oman ääneni kirjaa lukiessani.
Hankosen periaate on, että kirja luetaan aina loppuun – vaikka hampaat irvessä.
– Huonoja kirjoa ei oikeastaan ole. Jos kirja ei tunnu kiinnostavalta, en kuulu kohderyhmään tai ajankohta tai oma mielentila on huono.
Kahden kirjan kohdalla Hankonen on tehnyt poikkeuksen.
– Pussikaljaromaanin päähenkilöiden päämäärätöntä haahuilua en kestänyt.
Kesken jäi myös 101 Reykjavik, jossa ärsyttävä päähenkilö sai sulkemaan kirjan. Päähenkilön nimi Hlynur jäi pysyvästi mieleen.
