Vuodenvaihteessa 2021–2022 Helsingissä asui 658 457 henkeä.
Vuoden 2021 aikana väestön määrä kasvoi vain 1 537 hengellä, kun viisivuotisjakson 2016–2020 aikana keskimääräinen vuosittainen kasvu oli 5 700 asukasta.
Helsingin muuttotappio muuhun Suomeen oli suurin 2000-luvulla, kun taas ulkomailta saatu muuttovoitto kasvoi ennätyksellisen suureksi. Syntyneiden määrä kasvoi selvästi edellisvuosista. Tiedot selviävät kaupunginkanslian uudesta julkaisusta.
Vieraskielistä väestöä oli vuoden 2021 lopulla 114 117 henkeä ja ryhmän osuus väestöstä 17,3 prosenttia. Vieraskielisten asukkaiden määrän kasvu, 4 900 henkeä, ylitti edellisvuoden tapaan selvästi koko kaupungin kasvun, sillä suomenkielisten asukkaiden määrä väheni peräti 3 500 hengellä.
Ruotsinkielisten asukkaiden määrä oli suunnilleen yhtä suuri kuin edellisvuonna. Suurimmat vieraskielisten ryhmät olivat venäjänkieliset (19 443), somalinkieliset (12 601) ja vironkieliset (10 156). Helsingissä puhuttiin äidinkielenä noin 140 eri kieltä.
Syntyvyys kääntyi kasvuun koronavuonna 2020 kymmenen vuoden laskun jälkeen, ja vuonna 2021 syntyvyys oli edelleen suurempaa kuin edellisenä vuonna. Helsinkiin syntyi 7 082 lasta, mikä oli 432 lasta enemmän kuin edellisvuotena.
Tämän julkaisun tarkastelu ei ulotu vuoden 2022 väestömuutoksiin. Ennakkotietojen perusteella on tiedossa, että vuonna 2022 Helsingin väestönkasvu on jälleen palannut lähes koronapandemiaa edeltävien vuosien tasolle. Toisaalta syntyvyyden kasvu ei näytä jatkuneen enää vuoden 2022 aikana.